Kaikki osallistujat saavat Satupassin johon voi kerätä tarroja!

Irmelin ja Vinskin  keskiviikkopiiristä voit lukea myös Helsingin kaupunginkirjaston  www-sivuilta! Kirjallisuuspiirejä vauvoista vaareihin ->

Satutuokio 19.5.2010

Kevään viimeisellä satutunnilla luettiin ensin loru Krokotiili ja poikaset Jukka Itkosen kirjasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja.

Jukka Laukkasen ja Vesa Löhösen kuvakirja Pietu kertoo tarinan eräästä kesäisestä päivästä, jonka perheen miehet, isä ja pojat, viettävät yhdessä kotona. Äiti on palkintomatkalla kippotehtaalla. Isä innostuu muistelemaan poikana oloaan ja mäkiautoaikaa. Muisteluista toimeen, isä opettaa ja rakentaa yhdessä poikiensa kanssa vanhan ajan mäkiauton, Hopeanuolen. Ja totta kai, isä myös koeajaa valmiin auton ensin.  Tosin jarrut isä unohti kokonaan tehdä.  Auton sisäänajosta tuli melkoisen vauhdikas tapahtuma.

Sharafeddine Fatiman kuvakirja Samin uusi kesätukka on tarina pojasta, jonka äiti vie parturiin. Äidin mielestä Samille on leikattava kunnon kesätukka mutta Sami on eri mieltä. Ei auta, parturiin on kuitenkin mentävä ja kun Sami viimein nousee ylös parturin tuolista, hän kauhistuu. Tukka on pilalla ja mitä kaveritkin sanoo. Onneksi lippahatulla voi peittää hiukset. Jalkapallopelin tiimellyksessä tuuli nappaa Samin lippiksen ja lennättää sen pois päästä. Huomaavatko Samin ystävät Samin uuden kampauksen?

Tita Rossin kuvakirjassa Isoveli Norsu kesäkodissa kerrotaan perheen lomanvietosta kesäkodissa. Isän verstaassa isoveli rakentelee yhdessä isän kanssa kaikenlaista hauskaa, käy välillä uimassa äidin ja pikkusiskon mukana sekä kalastelee yhdessä isän kanssa. Iltaisin koko perhe nauttii maailman parasta, äidin tekemää, ahvenkeittoa kynttilänvalossa.

Satutuokio 12.5.2010

Ensin luettiin Hertan oma Annette Tisonin kirjoittama Barbapapa-  kirja, jossa Barbapapan perhe perusti eläinten turva-alueen. Sinne saapuivat kaikki eläimet, jotka kokivat tulleensa kaltoin kohdelluiksi. Eläimet matkustivat yhdessä raketilla avaruuteen, pois maapallolta koska ne eivät enää viihtyneet täällä. Ihmisten tuli eläimiä niin ikävä, että he paransivat huonot tapansa. Ihmiset istuttivat uusia puita, rakensivat nurmikenttiä eläinten iloksi ja lisäsivät värejä kaupunkiin. Pian eläimet huomasivat muutoksen ja palasivat onnellisina takaisin.

Luettiin muutama loru uudesta Tuula Korolaisen toimittamasta kirjasta Hassut tassut. Sekä vielä kuvakirjat Haluatko olla ystäväni? Kirjoittanut Eric Carle sekä Jukka Lemmetyn Alpo löytää kotiin.

Ensiksi mainitussa kirjassa hiiri etsii itselleen ystävää erilaisista eläimistä.
Saatuaan kaikilta kieltävän vastauksen se tuntee itsensä surulliseksi ja yksinäiseksi.  Kunnes se yhtäkkiä törmää toiseen hiireen. Ollaan vain ystäviä sanoi toinen hiirulainen, tule, juostaan minun pesääni.

Alpo on reipas ja utelias koiranpentu, joka myös eksyy helposti. Onneksi roskakuski Alpo tietää mikä tie johtaa kotiin. Se pyytää Alpoa haukahtamaan heti kun se haistaa tutun hajun. Hajuja seuraamalla Alpo löytää lopuksi äidin ja kodin.

Satutuokio 5.5.2010

Aloitettiin tuokio lukemalla ensimmäiseksi Eric Carlen kuvakirja Erakkorapu etsii kotia. Kirja on vuodelta 1989 ja tarina perustuu erakkoravun todellisiin ominaisuuksiin ja tapoihin. Sadussa kuvataan viisaasti ja yksinkertaisesti yhteiseloa, luonnon kauneutta sekä sitä miten muutoksiin ja kasvuun voi mukautua.
Erakkorapu on kasvanut liian suureksi kotiloasuntoonsa ja sen on löydettävä itselleen uusi isompi kotilo. Keskellä avaraa merta on pelottavaa olla, joten sen on löydettävä pikaisesti itselleen koti. Uusi koti löytyykin mutta se tuntuu kovin arkiselta. Rapu tapaa eri kuukausina uusia ystäviä kuten koralleja, meritähtiä, merivuokkoja. He kaikki ovat valmiita auttamaan erakkorapua tekemään sen uudesta kodista kauniimman ja viihtyisemmän.

Valerié Colinin paksulehtisessä kirjassa Nalle ja villieläimet seikkaillaan villieläimien kanssa. Nalle mm. haastaa villihevoset laukkakilpaan keinuhevosellaan, saa Tarmo-norsulta suihkun, tekee lumikarhun yhdessä Jaska- jääkarhun kanssa ja leikkii koulua Alpertti-apinan kanssa.

Satutuokio 28.4.2010

Aluksi lapset hellivät kirjaston nallea ja huilivat satutyynyjen päällä.

Sitten juteltiin pyörällä ajosta ja luettiin kuvakirjat Iida ja pehmot puistossa; kirjoittanut Catarina Kruusval sekä Lars Klintingin kirjoittama Kassu korjaa polkupyörän.

Iida kuljettaa hienon uuden pyöränsä korissa pehmoeläimiään. Kyytiin pääsevät siili Into Pirteä, nalle Nallukka, Jänö Pupunen, Varis Vaakku mutta Kille Kirahvia harmittaa kovasti kun se ei pääse Iidan koriin istumaan. Kori on liian pieni Killelle. Onneksi Iida ryhtyy seuraavaksi keinumaan, kaikki muut pehmot ovat keinuun liian pieniä, ainoastaan Kille pysyy vauhdissa mukana.

Kassu ja ystävänsä Ripsu lähtevät pyöräretkelle. He pakkaavat eväskorin ja ottavat myös pöytäliinan mukaan. Nälkä yllättää heidät melkein saman tien kun he ovat polkaisseet matkaan.
Mutta mitä ihmettä!  Rengashan on aivan littana Ripsun pyörässä. Kumi on puhjennut. Onneksi Kassu osaa korjata rikkoutuneen renkaan. Tarvitaan vain vähän korjausvälineitä, kuten jakoavain, kolme rengasrautaa, huopakynä, pumppu ja pala hiekkapaperia sekä vielä kumiliimaa ja paikkalappuja.
Kassu opettaa tarkasti ja yksityiskohtaisesti Ripsulle miten sisäkumi irrotetaan päällysrenkaan alta ja miten löydetään reikä sisäkumista.
Kun korjaus on tehty, pääsevät ystävykset jatkamaan matkaa. Paitsi nyt näyttää Kassun pyörän kumi aika löysältä. Rengasrikko. Kaverukset päättävät syödä eväät ennen kuin ryhtyvät uudestaan korjauspuuhiin.

Satutuokio 21.4.2010

Luettiin kuvakirjat:
Ystäviä aina; kirjoittanut Claudia Stöckl
Pertun vihellyspilli; kirjoittanut Birgitta Stenberg
sekä Mauri Kunnaksen kirja Värit.

Ensimmäisessä kuvakirjassa herra Intomieli matkustaa yhdessä possunsa kanssa kuvausmatkalle Etelänavalle. Intomielen kuvatessa pingviinejä, ystävystyy possu pienen pingviinipoikasen kanssa. Kun he palaavat lentokoneella takaisin, löytyy pieni salamatkustaja koneesta. Pingviininpoikasen ei kuitenkaan ole helppoa sopeutua uusiin ja vieraisiin olosuhteisiin possun ja herra Intomielen kotona. Kaikki haluavat sen parasta, jopa naapuritkin mutta koti-ikävään ei auta herkut eikä ystävät.  On palattava takaisin Etelänavalle. Possu oppii ymmärtämään mitä ystävyys on ja että ystävät ajattelevat aina toistensa parasta.

Perttu on kyllästynyt, äiti kun puhuu jatkuvasti puhelimessa. Onneksi hän löytää piironginlaatikosta vihellyspillin ja istahtaa kotitalonsa portaille puhaltelemaan pilliin. Pillin ääni saa aikaan tapahtumaketjun, josta äidillä ei ole mitään tietoa.
Tapahtumaketjun liittyvät kaksi aikuista ohikulkijaa, Maija tyttönen ja suuri keltainen koira. Mitähän Pertulle tapahtui päivän aikana?

Kunnaksen värikirjassa seikkailevat posteljooni, haamu, kreivi ja lepakot sekä hevonen ja muutama muukin värikäs tyyppi. Pienille tarkoitetussa katselukirjassa opitaan värejä hauskojen hahmojen ja lyhyiden lausahdusten lomassa.

Satutuokio 14.4.2010

Vinski-käsinukke paijaili alkuun lapsia ja lapset paijailivat Vinskiä.

Luettiin kuvakirja Herra Jänis ja rouva Karhu. Kuvakirjan on kirjoittanut Christa Kempter.

Rouva Karhun on keksittävä jotain piristävää Herra Jänikselle , koska jänis on niin huonolla tuulella kaiken aikaa. Karhu päättää viedä herran matkalle. Herra Jänis hangoittelee vastaan, se ei pidä telttailusta eikä autoilusta ja rouva Karhukin on semmoinen sottapytty ja turhan suuripiirteinen luonteeltaan. Seikkailu kodin ulkopuolella osoittautuu kuitenkin hyväksi herra Jänikselle. Matkan aikana se rohkaistuu ja huomaa, että maailma on melkoisen kaunis paikka ja ihmeteltävää riittää.

Seuraavaksi luettiin Olof ja Lena Landströmin kirja Buu ja Bää vesillä.
Buu ja Bää lähtelevät soutelemaan ja alkuvaikeuksien jälkeen soutaminen alkaa sujua. Mutta ikävä kyllä he ajavat karille eivätkä pääse omin avuin jatkamaan matkaa. Onneksi eväät ovat mukana ja niitä napostellessa tulee apu yllättävältä taholta.

Satutuokio 7.4.2010

Luettiin Alan MacDonaldin kuvakirja Esikko ja pikku karkulaiset sekä Eric Carlen Kun kukko läksi kävelylle.

Ensin mainitussa tarinassa Esikko ja Vesa auttavat mummoa kolmen hiirivauvan hoidossa.  Hiirivauvojen äiti  Vuokko on asioilla ja mummon mielestä pienten lasten sekä huushollin hoitaminen sujuu helposti. Mutta kuinkas käykään? Mummo nukahtaa keinutuoliin ja Esikon on otettava vastuu kolmesta villistä hiirestä. Ennen kuin hän huomaakaan niin pikku hiiret ovat sotkeneet tassunsa tahmealla hillolla ja lianneet ulkona narulla kuivumassa olevat pyykit. Kaiken huipuksi ulko-ovi on vahingossa unohtunut auki ja hiiret ovat lähteneet karkuteille.

Jälkimmäisessä kuvakirjassa kukko päätti lähteä eräänä aamuna maailmaa katsomaan. Matka alkoi tuntua jossain vaiheessa yksinäiseltä mutta onneksi kukko tapaa kulkiessaan monta tuttua eläintä, jotka lähtevät sen seuraksi. Lukija voi tarinan edetessä laskeskella kuinka monta kissaa, sammakkoa tai kilpikonnaa matkaan lähtee.

Satutuokio 31.3.2010

Luettiin tarinat Iloista pääsiäistä, Pasi sekä Maisan mainiot kulkuneuvot.

Brigitte Weninger on kirjoittanut Pasi kirjan ja siinä Pasi-kani sisaruksineen kuulee, että metsässä asustaisi pääsiäispupu. Kun he eivät etsinnöistään huolimatta löydä pääsiäispupua, päättää Pasi ryhtyä pääsiäispupuksi. Salaa sisaruksiltaan hän maalailee kauniita kuvia kiviin sekä tekee pienille sisarilleen lahjoja. Lahjat hän piilottaa metsään. Sisaret ovat innoissaan löytäessään metsän kätköistä ihania paketteja. Mutta entäs Pasi? Saako hän pääsiäislahjaa?

Cousins, Lucy: Maisan mainiot kulkuneuvot
Paksusivuisessa kirjassa Maisa kulkee erilaisilla kulkuneuvoilla kuten kuumailmapallossa, höyryveturilla, polkupyörällä, purjeveneellä.
Sivuilla kerrotaan mikä saa nämä kulkuneuvot liikkumaan ja kiekkoa pyörittämällä Maisan saa mm. polkemaan pyörällä ja ajamaan junalla. Viimeisellä sivulla Maisa näkee unta ja lentää raketilla taivaaseen.

Satutuokio 24.3.2010

Luettiin kuvakirjat Kanimummon vierailu, Iloista pääsiäistä, Maisa!, Buu ja Bää siivoavat sekä Myyrän kevätleikit.

Smith, Barry; Kanimummon vierailu
Pieni kani odottaa mummoaan vierailulle. Se katselee ikkunasta kuinka erilaiset kulkuneuvot suhahtelevat kodin ohitse.  Millähän ajopelillä mummo tulee? Pii-paa, pii-paa sanoo paloauto, kolin, kolin, kolin sanoo traktori. Vrumm …täältä tulee moottoripyörä ja sen satulassa istuukin mummo!

Cousins, Lucy; Iloista pääsiäistä Maisa!
Tässä tukevassa pahvikirjassa Maisa ja hänen ystävänsä piilottavat ja etsivät koristelemiaan pääsiäismunia.

Landström, Olof ja Lena; Buu ja Bää siivoavat
Buu ja Bää päättävät siivota kodin puhtaaksi. He ottavat imurin esiin ja kone on niin tehokas, että se imaisee sukan sisäänsä. Buu ja Bää avaavat pölynimurin pussin ja samalla siivoojat peittyvät harmaaseen pölyyn. Kuinkas tästä selvitään? Lopulta kaikki järjestyy parhain päin.

Miler, Zdenek; Myyrän kevätleikit
Kinokset sulavat ja myyrä on innoissaan. Kevät on viimein tullut ja kaikki on koreaa. Aurinko paistaa, kukat tuoksuvat ja hyönteiset pyörivät ruohikossa. Pikkuinen tiainen on pudonnut pesästä, myyrä lohduttaa sitä ja särkee menneen syksyn pähkinöitä tiaiselle. Kettu hiipii paikalle ja myyrä sekä tiainen säikähtävät. Onneksi ampiainen pistää kettua kuonoon, niin se luikkii sovinnolla metsän pimentoon. Myyrä lohduttaa tiaista: ”Kun kasvat vähän, lennät kotiin emon luokse”.

Satutuokio 17.3.2010

Aluksi luettiin Aulikki Heleniuksen lorukirjasta Nasupossun Pusu-nassu loru Kissanpennut.

Sen jälkeen luettiin kuvakirjat Tiheikön väki ja suuri tulva sekä Pöllön koti. Ensimmäisen kirjan on kirjoittanut Alan MacDonald ja kertomuksessa suuri tulva on vallannut  Vatukkatiheikön. Peltomyyrien kolot täyttyivät vedestä, joten koko perhe joutui lähtemään evakkoon paroni Metsähiiren luokse.  Lapset ryhtyivät leikkimään piilosta ja Sissi peltohiiri keksi niin hyvän piilon, etteivät muut löytäneet häntä. Sissi oli nukahtanut pieneen koriveneeseen, jota tuuli keikutti ja kuljetti poispäin rannasta. Muille lapsille tuli hätä, Sissi oli pelastettava.

Arnold Lobelin kirjasta Pöllön koti luettiin tarina Yläkerrassa ja alakerrassa, jossa pöllö yrittää olla samanaikaisesti alakerran olohuoneessa ja yläkerran makuuhuoneessa. Se joutuu juoksemaan portaita ylös ja alas kiihtyvässä vauhdissa hokien itselleen nopeammin, nopeammin ja nopeammin. Mutta pystyykö se siltikään olemaan molemmissa paikoissa yhtä aikaa?

Satutuokio 10.3.2010

Luettiin Else Minarakin kirjasta Isä Karhu tulee kotiin kertomus Pikku Karhusta ja Pöllöstä.

Pikku Karhu kalastelee yhdessä Pöllön kanssa joen rannalla. Mutta saaliiksi se saa mielestään aivan liian pienen kalan. Olisipa niin kuin isä, joka seilaa valtamerellä kalastelemassa ja pyydystelee siellä suuria kaloja. Mutta ainahan voi leikkiä keksi Pikku Karhu. Yhdessä Pöllön kanssa he kuvittelivat itsensä suureen laivaan valtamerellä, jossa pyydykseen kävivät oikeat mustekalat ja valaat.

Eric Carle; Pikku toukka paksulainen
 
Pieni nälkäinen toukka lähti aurinkoisena päivänä etsimään itselleen syötävää. Ensimmäisenä päivänä se söi palan omenan, seuraavana päivänä se söi reiän läpi kahden päärynän ja kolmantena päivänä se söi reiän läpi kolmen luumun. Nälkä ei kuitenkaan hellittänyt, päinvastoin sen ruokahalu vain kasvoi. Mitä kaikkea pieni toukka mahtoikaan syödä ennen kuin se tunsi itsensä kylläiseksi?

Satutunti Arabianrannassa 3.3.2010

Aluksi luimme Julia Donaldsonin kirjoittaman ja Axel Schefflerin kuvittaman kirjan Reino Raitakatti, jonka on suomeksi riimitellyt Tiittamari Marttinen.

Tarina kertoo harmaaraidallisesta kissasta nimeltä Reino Raitakatti ja hänen ystävästään Matista, joka on katusoittaja. Kaksikko saa paljon huomiota kun Matti soittaa kadulla kitaraa ja laulaa:

”Me auringossa soitellaan, mies, kissa ja vanha kitara, o sole MIAU tätä onnea! Yhdessä kun musisoidaan, kadulla näin karkeloidaan.” 

Reino tutustuu eräänä päivänä kauniiseen kissaneitoon, joka vie hänen sydämensä. Eräänä päivänä Reinon kaveri Matti joutuu sairaalaan ja kissa eksyy isännästään. Reinon kissaneiti- ystävän omistaja ottaa ystävällisesti myös Reinon kotiinsa.

Kun Matti paranee, hän puolestaan alkaa etsiä Reino- kissaansa. Tällä välin Reinon perhe kasvaa, syntyy kolme suloista pentua, jotka kuitenkin on pakko antaa uusiin koteihin vähän kasvettuaan. Yksi poikasista jää kuitenkin ilman omaa kotia.

Reino-kissa ja Matti löytävätkin toisensa. Mutta jääkö Reino katusoittaja Matin luo ja miten käy Reinon vielä kodittoman poikasen?

Tarina on riimitelty hauskasti ja kuvitus on todella selkeä ja raikas, houkuttelee lukemaan.

Marja Heimonen - Käpylän kirjasto

Satutuokio 17.2.2010

Luettiin kaksi tarinaa Maurice Sendakin kirjasta Isä karhu tulee kotiin.

Ensimmäisessä kertomuksessa Isä karhu tulee kotiin Pikku karhu toivoi, että isä tuo kotiin palatessaan ihanan merenneidon mukanaan. Isä karhu oli ollut kalastamassa kaukana valtamerellä ja siellähän ne merenneidotkin elävät. Pikku karhu ehti kertoa ystävilleen kanalle, ankalle ja kissallekin uutisen merenneidosta ennen kuin oli nähnytkään isäänsä.  Pikku karhun pettymykseksi isällä ei ollut merenneitoa mukanaan vaan sen sijaan hän toi kotilon pikku karhulle ja sen ystäville.Jos oikein tarkkaan kuunteli kotiloa, saattoi siitä kuulla meren kohinan.

Toisessa tarinassa Hikka nimeltään Pikku karhu ei saanut nikotteluaan loppumaan vaikka kuinka yritti. Äiti ehdotti veden juomista, ystävät kehottivat pidättämään hengitystäkin samaan aikaan kun juo vettä. Kumpikaan keino ei saanut hikkaa loppumaan. Kissa läimäisi pikku karhua selkään mutta ei sekään auttanut.  Isä karhu oli ainoa joka tiesi keinon millä hikka saadaan todella loppumaan.

Uudessa kuvakirjassa Mimi matkii; kirjoittanut Chou Yih Fen pikku Mimi oppii kaikenlaista matkimalla äitiään, mummoaan ja muita läheisiään. Äiti laittaa huulipunaa, joten Mimikin laittaa.
Mummo antaa Mimille suukon, joten Mimikin suukottaa mummoa.
Lystikkäät kuvat tukevat tätä humoristista kirjaa.  

Satutuokio 10.2.2010

Luettiin kuvakirjat Piilota minut Tessu; kirjoittanut Mick Inkpen.

Pieni vikisevä hiiri piiloutuu kirjan sivujen väliin. Se on piilossa kissalta. Tessu koira auttaa sitä löytämään uusia piiloja, kissan keksiessä edelliset. Tessu pelkää kissan syövän hiiren mutta siitä ei suinkaan ole kysymys. On vain mukava leikkiä piilosta ystävän kanssa.

 Gunilla Wolde; Teemu ja kissa

Teemun isoäidillä on kissa. Teemu tykkää kun se kehrää ja hieroo itseään Teemun jalkoja vasten. Mutta siitä Teemu ei pidä kun se raapaisee häntä. Isoäiti opettaa Teemua tekemään kissalle lelun ja pian ystävykset leikkivät sopuisasti uudella lelulla. Teemu leikittää kissaa niin ahkerasti, että molemmat väsähtävät. Naukki kissa käy nukkumaan ja Teemu asettuu kissan vierelle lepäämään. Naukin turkki on niin lämmin ja kehräys kuin moottorin surinaa. Pian molemmat ovat syvässä unessa.

Satutuokio 3.2.2010

Vinski-käsinukke luki kolme lorua lorupussista ja luettiin kaksi kuvakirjaa.

Ensimmäiseksi Jane Simmonsin kirja Pikku kanin ensimmäinen talvi. Tarinassa Sara leikkii piilosta metsässä yhdessä ystävänsä Timotein kanssa, kun yhtäkkiä jotakin outoa ja kylmää putoaa taivaalta suoraan Saran nenänpäälle. Samalla koko metsä muuttuu. Mitä ihmettä tapahtuu ja minne katosi Timotei?

Guido van Genechten kuvakirjassa Jääkarhu Nanook viettää päivää pilkkien meren jäällä yhdessä äitinsä kanssa. Nanook tietää missä maukkaimmat kalat uivat ja miltä lumihiutale maistuu. Hän tietää myös miltä tuuli tuntuu kasvoilla ja mitä jäätävältä pakkanen voi tuntua kuonolla. Mutta hän ei ymmärrä miksi lumi on valkoista kuten jääkarhut eikä sinistä niin kuin meri. Tietääköhän äiti vastauksen?   

Satutuokio 27.1.2010

Tänään luimme kuvakirjat Vilustunut sammakko, kirjoittanut Max Velthuijs sekä Francoise ja Frederic Joosin kirjoittaman Kultainen lumihiutale.

Sammakko värisee kylmissään kun talvi yllättäen alkaa. Sen ystävät ovat innoissaan talven tulosta mutta heillä onkin höyhenpukunsa ja turkkinsa. Mitkään talven leikit kuten lumisota, luistelu tai mäenlasku ei tunnu sammakosta mukavalta kun koko ajan paleltaa. Ystävät miettivät yhdessä, miten he voisivat auttaa sammakkoa. Jänis, possu ja ankka keksivätkin ratkaisun pulmaan. Sammakon maatessa vuoteella peiton alla tutisemassa jänis lämmittää keräämillään puilla kamiinan, possu keittää ravitsevaa lientä ja ankka piristää jutuillaan sammakkoa. Iltaisin he kaikki istuvat kuuntelemassa kuinka jänis lukee tarinoita keväästä ja kesästä, possun neuloessa lämmintä villapaitaa sammakolle. Sammakosta talvi ei olekaan hassumpi vuodenaika, jos sen voi viettää vuoteessa.

Pieni touhukas lumipoika elelee lumiukkojen maassa onnellisena. Eräänä päivänä hän kuulee äidiltään tarinan pienestä keltaisesta lumihiutaleesta, joka välkehtii kultaisena kuin aurinko. Jos lumiukko löytää tällaisen hiutaleen, niin se ei enää koskaan sula. Hektor lähtee yhdessä metsän eläinten kanssa etsimään kultaista lumihiutaletta.  He ottavat mukaansa eväitä, kuumaa kaakaota eläimille ja  mansikkajäätelöä Hektorille.  Kultainen lumihiutale laskeutuu vain kerran sadassa vuodessa maahan, onkohan tämä se vuosi?

Satutuokio 201.2010

Luettiin kuvakirjat Myyrä ja lumiukko sekä  Pohjoisesta tuulee; Pikku pingviini löytää ystäviä.

Miler,Zdenekin kirjassa Myyrä ja lumiukko  haluaa myyrä viettää talvea yhdessä ystäviensä kanssa mutta lähes kaikki metsän eläimet ovat talviunilla. Niinpä myyrä tekee lumesta itselleen ystävän, lumiukon. He laskevat kelkalla mäkeä, kierivät lumessa ja heitelevät toisiaan lumipalloilla.  Elämä on ihanaa ja talvellakin on hauskaa kun on ystävä, jonka kanssa olla.  Kunnes kevätaurinko alkaa lämmittää luontoa ja lumiukkokin sulaa melkein silmissä. Myyrä säikähtää ystävän pienentymistä ja soittaa oitis pelastuspartion apuun ja saakin heiltä hyvän neuvon. Minkähän neuvon myyrä saa? Lukemalla kirjan saat tietää.

Outi Rautkallion kuvakirjassa Pohjoisesta tuulee, pikku pingviini löytää ystäviä kolme kaveria tutustuu toisiinsa jäälauttojen äärellä.

Pohjoinen tuuli puhalsi kylmästi, kun pingviini istui jäälautalla pikku jakkarallaan ja onki. Sen jalkoja alkoi palella mutta kolme kalaa oli se onnistunut kuitenkin saamaan. Kalat houkuttelivat paikalle jääkarhun ja hylkeen. Yhdessä he kokosivat nuotion ja kävivät aterialle. He puhuivat mukavia ja tutustuivat toisiinsa. Koska he pitivät toisistaan ja tulivat hyvin juttuun, rakensivat he itselleen talon.  Kamiina lämmitti asunnon, teepannu pihisi hellalla ja kirjakassi lojui avoimena lattialla. Pakkanen kiristi otettaan ulkona mutta ystävyksillä oli kaikki hyvin lämpimässä kodissaan. 

Satutuokio 13.1.2010

Luettiin kuvakirjat Lehmä kelkkamäessä; kirjoittanut Jujja ja Tomas Wieslander  sekä Martin Waddelin Mennään kotiin, pikku karhu.

Ensimmäisessä kirjassa Mimmi lehmä ja ystävänsä varis lähtevät kelkkamäkeen. He ovat huomanneet, kuinka lapset nauttivat mäen laskusta ja kuinka lapsista on hauskaa pudota kelkan selästä ja kieriä lumessa. Hekin haluavat koettaa mäenlaskua. Mutta se ei olekaan aivan helppoa. On raskasta kiskoa kelkkaa mäkeä ylös, kun lumi on niin upottavaa ja pujottelu, se vasta onkin vaativaa. Varis oppii pian melkoiseksi pujottelijaksi, Mimmi lehmä sen sijaan harrastaa suoraa pujottelua. Mutta kyllä lapset ovat oikeassa, kelkkailu on hauskaa.

Mennään kotiin, pikku karhu kirjassa iso karhu ja pikku karhu lähtevät kävelylle talviseen metsään. Iso karhu tallustelee edellä ja pikku karhu hyppelee perässä. Yhtäkkiä pikku karhu kuulee jotain outoa ääntä, ihan kuin joku tassuttelisi. Onkohan se tassuttaja? Sitten kuuluu tip, tip. Onkohan se tiputtaja? Mistä oikein on kysymys? Lukemalla kirjan saat vastauksen.

Satutuokio 30.12.2009

Luettiin tarinat Pieni yksisarvinen ja Monstret som åt upp mörkret.

Hussey Lornan kirjoittamassa kuvakirjassa Pieni yksisarvinen lähtee seikkailemaan suureen tuntemattomaan metsään, jossa se tutustuu metsän eläimiin ja he leikkivät kaikki yhdessä. He kokevat myös jännittäviä hetkiä pienen kaniinin jouduttua veden varaan. Onneksi yksisarvinen saa sen pelastettua ja oma äitikin saapuu paikalle.
Kirjassa on kohokuvioinen, kiiltopintainen kuvitus.

Joyce Dunbarin kirjassa Monstret som åt upp mörkret pieni Bobo poika pelkää käydä nukkumaan, koska hänestä tuntuu, että sängyn alla on mörkö. Ja toden totta, niinhän siellä onkin. Hyvin pieni otus, jolla on mahtava nälkä. Se ryhtyy syömään pimeyttä ympäriltään ja kasvaa aina vähän suuremmaksi. Mutta mikään ei sille riitä, nälkä vain kasvaa sen syödessä. Lopulta se on imenyt kaiken pimeyden koko maailmasta. Mitäs siitä seuraa?

Satutuokio 9.12.2009

Luettiin Tiina Nopolan kirjoittama ja Mervi Lindmanin kuvittama kuvakirja Siirin jouluyllätys. Siirin äiti sairastuu flunssaan ja isä on työmatkalla ja jouluun on aikaa enää viisi päivää. Siiri huolestuu, kuinka jouluvalmistelujen käy. Entä jos joulu ei tulekaan heille tänä vuonna. Siiri kertoo huolensa ystävilleen pikku-Otolle, keski-Otolle ja iso-Otolle. Ystävät päättävät, että tietenkin Siirin on saatava kuusi, piparkakkutalo  ja jouluyllätys. Kuinka he sen tekevät? Sen saat tietää jos luet kirjan.

Lopuksi istuttiin lattialla kuusen lähellä ja juotiin mehua ja syötiin pipareita ja rusinoita.

Satutuokio 2.12.2009

Luettiin kirja Missä olet joulupukki; kuvakirjan on kirjoittanut M. Scharff-Kniemeyer.
Roope-karhu on käymässä talviunille yhdessä Karhumuorin kanssa, kun se kuulee ystäviltään Sepe-sudelta ja Sipi-sudelta, kuinka hauskaa on talvella, kun maahan sataa lumi. Ja kuinka Joulupukin hunajakakut ja suklaasydämet maistuvat paljon paremmilta kuin syksyn sienet. Roope päättää mennä vähän aikaisemmin talvilevolle ja pistää äidiltä salaa herätyskellon sängyn alle, jotta se herättäisi Roopen kun joulu tulee. Temppu onnistuu ja Roope kokee melkoisen seikkailun äidin nukkuessa talviunta.

Toinen kuvakirja, joka suomeksi luettuna kerrottiin, oli  Morten N. Pedersenin Bo går till biblioteket. Bo ei halua lähteä ulos, koska siellä sataa ja on märkää. Eikä kotonakaan ole mitään tekemistä. Äiti ehdottaa kirjastoon lähtöä, koska kaikki kodin kirjat ovat jo luetut. Bo innostuu ja pukee sadevaatteet päälle ja he lähtevät lähikirjastoon. Kirjastossa äiti menee aikuistenosastolle tutkimaan kirjoja ja Bo kävelee kohti lastenosastoa. Mutta Bon kumisaappaat pitävät kovaa narisevaa ääntä ja kirjastonhoitaja katsoo häntä otsa rypyssä. Saappaat pitävät liian kovaa ääntä hänen mielestään. Mikä neuvoksi? Bo päättää riisua kumisaappaat jaloistaan ja kävelee tyytyväisenä sukkasillaan kirjastossa. Mutta kuinka kävi saappaiden, lainasiko joku ne?

Satutuokio 25.11.2009

Satutunti aloitettiin pienimmille tarkoitetulla Liesbet Slegers’in kirjalla Arvaa missä olen. Kansikuvan pienokainen kyselee joka aukeamalla arvoituksen (missä minä olen), joka ratkeaa aina avaamalla läpän.  Lasten mielenkiinto pysyy yllä, kun lukija näyttää kuvasta eri asioita, omenapuita, kumiankkaa, kauhaa tai kattilaa.
Vähän isompia lapsia ajatellen oli valittu Douglas Steerin kirjoittama ja Caroline Ansteyn kuvittama kirja Rakas Hippu-hiiri, jossa hiiripienokainen haluaa ottaa selville, mitä rakkaus on. Yhdessä mummin tai oikeammin mumman kanssa lähdetään kävelylle luontoon. Mumma haluaa näyttä Hippu-hiirelle, kuinka eläinperheet osoittavat rakkautta pienokaisiaan kohtaan eri tavoin. Hippu-hiiri näkee esimerkkejä, miten vanhemmat osoittavat kiintymystään omille lapsilleen silloin kun lapsi pelkää jotain, kun hän on loukkaantunut tai nälkäinen. Kirjassa on kohokuvitus eli perhosen, kukan, linnun tai toukan kuvaa voi myös tunnustella sormellaan.
Viimeiseksi olin valinnut Laura Lanstonin ja Lindsey Gardinein kuvakirjan Mummin mehevä omenapiirakka. Se kertoo hauskalla ja väliin vähän riipaisevallakin tavalla, miltä tuntuu, kun mummi alkaa menettää muistiaan. Mummi onkin aika erikoista lajia, ei lainkaan mikään ryppyinen mummi, vaan sellainen joka keinuu keinutuolissa tosi lujaa. Ja mummi tietää mahtavan omenapiirakkareseptin, kunhan vain muistaisi sen.
Mummin huono muisti aiheuttaa välillä hämmennystä, välillä hauskoja tilanteita. Kirjan minä, pieni Reeta-tyttönen, loukkaantuu, kun mummi unohtaa joskus kuka hän on. Se suututtaa lasta. Välillä hän toivoo, ettei mummi asuisi heillä lainkaan. Kun mummi sitten lähtee pois, on aluksi kaikki tosi kivaa, mutta kuitenkin on ikävä mummin hurjia keinutuolivauhteja. Kun mummi tulee takaisin, Reeta lupaa olla hänen muistinsa.
Vierailevalle tähdelle olikin hauskaa, että lapsia tuli satutunnille vallitsevasta flunssatilanteesta huolimatta vakiomäärä. Haaste onkin Douglas Steerin kirjoittama valita kuulijakunnalle näiden ikätasoon nähden sopivaa luettavaa sopiva määrä. Kolmas kirja oli pienimmille jo hiukan liikaa, mutta lopuksi satupassiin liimattava tarra oli kiva palkinto.  

Marja Heimonen / Helsingin kaupunginkirjasto

Satutuokio 18.11.2009

Luettiin kaksi pingviini aiheista kuvakirjaa. Ensiksi Debi Gliorin kirja Pingviinipostia. Kirjassa pingviinipoika Pyryn vanhemmat työskentelevät postitoimistossa. Äiti on muninut munan, jonka pitäisi kuoriutua minä päivänä hyvänsä. Äidin on kuitenkin lähdettävä ruoan haku matkalle, joten isä jää hautomaan munaa ja Pyry lähtee jakamaan äidin puolesta postit. Postia on usealle Etelämantereen asukkaalle. Reitit eivät ole helppoja. Välillä Pyryn on taaperrettava jään ja lumen halki, välillä kiivettävä vuoren huipulle josta onneksi voi laskeutua alas postisäkin päällä.
Viimeistä pakettia viedessään Pyry huomaa postisäkissä jotain ylimääräistä - jotain mikä on kiireesti vietävä isälle ja äidille.

Svjetlan Junakovicin kuvakirja Hipsi kotiin Pipsi on lorumuotoon kirjoitettu tarina pienestä pingviinistä, joka seikkailee kaupungissa. Jotta tarinassa pääsee eteenpäin on Pipsiä etsittävä erilaisista paikoista kuten jalkapallomatsista, liikenteen vilinästä, juoksukilpailusta, uimarannalta, laivasta ja lopuksi…

Satutuokio 11.11.09

Aluksi Vinski -käsinukke otti lorupussista kissalorun, jonka Irmeli luki. 

Sitten luettiin kuvakirja Räks pum, jonka on kirjoittanut Heinz Janish.
Kirjassa pieni linnunpoika Sigmund putoa pesästä ja maahan tärskähtäessään se unohtaa miten viserretään. Sen suusta tulevat vain sanat räks pum. Vanhemmat ovat neuvottomia, miten auttaa lastaan jälleen visertämään, vaikka he tekevät kaikkensa Sigmundin auttamiseksi osaa linnunpoika sanoa vain räks pum.
Niinpä muut metsäneläimet alkavat kutsua sitä Räks pumiksi,  mikä tuntuu Sigmundista kurjalta. Eräänä päivänä vanha valkoinen jänis ryhtyy auttamaan Sigmundia. Hän keksiikin tavan, jolla Sigmund löytää jälleen ilon elämään.

Sam McBratneyn kuvakirjassa Arvaa kuinka paljon sinua rakastan syystuuli tuo Pikku Pupun luo yllätyksen, joka yllättää myös Ison Pupun.  Yllätyksen sisään voi loikata, sen yli voi hypätä ja sillä voi leikkiä laatikkohirviötä.

Markus Majaluoman kirjassa Suu auki, Hulda Pottusammakko tulee yrittää Jalmari keksiä erilaisia keinoja, joilla saada Hulda syötetyksi. Keinot ovat Huldasta epäilyttäviä kunnes Jalmari keksii monimuotoisen koneen avukseen ja ruokailuhetkestä tulee riemukas herkutteluhetki  kummallekin., jonka on kirjoittanut Heinz Janish. Kirjassa pieni linnunpoika Sigmund putoa pesästä ja maahan tärskähtäessään se unohtaa miten viserretään. Sen suusta tulevat vain sanat räks pum. Vanhemmat ovat neuvottomia, miten auttaa lastaan jälleen visertämään, vaikka he tekevät kaikkensa Sigmundin auttamiseksi osaa linnunpoika sanoa vain räks pum. Niinpä muut metsäneläimet alkavat kutsua sitä Räks pumiksi,  mikä tuntuu Sigmundista kurjalta. Eräänä päivänä vanha valkoinen jänis ryhtyy auttamaan Sigmundia. Hän keksiikin tavan, jolla Sigmund löytää jälleen ilon elämään.

Satutuokio 4.11.09

Vieraileva satutäti Kalliosta luki Ian Whybrowin ja Sarah Massinin kirjan Mieluiten ukin luo. Kirjassa pikku Kisu odottaa malttamattomana vierailua ukin luokse majakkasaareen. Ukin luona nikkaroidaan ja puuhataan kaikkea mukavaa. Tekstin on hauskasti riimitellyt Hannele Huovi.

Toisena kirjana luettiin, jossa odoteltiin mummon vierailua. Mummo ei tullut bussilla, ei katujyrällä, eikä jäätelöautollakaan, vaan vihdoin pihalta kuuluu tuttu pärinä ja saapuuhan mummo viimein, moottoripyörällä!

Lisäksi Loruiltiin parin runon verran Johanna Venhon mukaan kirjasta Puolukkavarvas.

Satutuokio 28.10.2009

Ensin Vinski- käsinukke jutteli ja halaili lapsia ja sitten luettiin kuvakirjat Onni ja kätketty aarre sekä Veeti ei saa unta.

Ensin mainitun kirjan on kirjoittanut Rob Scotton ja tarinassa Onni-lammas on saanut varikselta aarrekartan ja omatekemänsä aarteenetsintälaitteen avulla hän ryhtyy etsimään aarrearkkua. Laite alkaa piippaamaan erään puun juurella ja Onni-lammas ryömii maanalaisia reittejä pitkin aarretta kohti. Mutta mitä arkussa olikaan, ei ainakaan rahaa vaan jotakin ihan muuta.

Barbara Mossmanin kirjassa Veeti ei saa unta pientä villisikapoikaa ei yhtään nukuta vaikka on nukkumaanmenoaika. Veetin sisaret käyvät tyytyväisinä unille mutta Veeti pyöriskelee sängyssä, häntä janottaa ja kylpyhuoneessakin pitää käydä. Veeti ei halua jäädä sänkyyn makaamaan kun ei yhtään väsytä. Vai väsyttääkö sittenkin..

Satutuokio 21.10.2009

Luettiin uudet kuvakirjat  Hannele Huovin ja Kristiina Louhen Ahaa! sanoi Pikkuruu sekä Knisterin ja Eva Tharletin Viivi Villava.

Pikkuruu on pieni oravanpoikanen, jonka äiti opettaa marjastamaan. Samalla kun Pikkuruu poimii marjoja metsässä hän tapaa siellä eläinystäviään ja auttaa heitä monenlaisissa puuhissa. Samalla hän tuntee voimiensa kasvavan ja huomaa olevansa marjastajan lisäksi laulaja, uimari, rakentaja, urheilija, kertoja kuuntelija ja rohkea pieni orava. Hänestähän voi tulla vaikka mitä. Kirja kuuluu uuteen Tammen kotimaisten kirjojen sarjaan nimeltä Tammenterhot.

Viivi Villava on nuori lammas, jonka villa ei ole vielä tarpeeksi pitkää kerittäväksi. Niinpä Viivi lähtee salaa kävelylle ja tapa matkallaan useita eläimiä, jotka ihailevat sen karvaa. Sekä etana että hiiri ja pari muutakin eläintä haluaisi Viivin pehmeää, lämpöistä villaa. Mutta mitä enemmän Viivin karva kasvaa, sitä enemmän se itseänsä ihailee eikä haluaisi luovuttaa villojaan kenellekään muulle. Niinpä villa kasvaa niin pitkäksi, että Viivin silmät ja sydänkin peittyvät kokonaan umpeen. Viivi saa viisaan neuvon siitä, mitä on todellinen onni.

Satutuokio 14.10.09

Luettiin kuvakirjat Memmuli karkaa sirkukseen; kirjoittanut Lindman Katri sekä Rob Scottonin Matti-Katti.

Isä ja äiti tekevät aikuisten juttuja kuten lukevat lehteä ja tiskaavat. Memmulilla on tylsää, vanhemmat eivät huomaisi Memmulia vaikka hän korottaisi vähän ääntään.  Viimeinen pisara on kun isä komentaa Memmulia olemaan hiljaa.  Suivaantuneena Memmuli pakkaa laukkunsa ja karkaa sirkukseen. Sirkuksessa ei koskaan ole tylsää.

Matti-Kattia jännittää kouluun lähtö. Onneksi hän saa heti kavereita ja oppii monenlaista uutta kissan elämästä. Yhdestä asiasta Matti-Katti on kuitenkin eri mieltä opettajan kanssa. Mistäköhän? Kirjassa on humoristinen kuvitus ja hauskoja yksityiskohtia.

Satutuokio 7.10.2009

 Janet Binghamin kuvakirjassa Hyvää yötä taikakuu pikku hiiri Nippe kyselee äidiltään, kun he ovat ruokaa etsimässä, miksi kuu muuttaa muotoaan? Kuu valaisee usein heidän ruoan haku reissujaan mutta eräänä yönä kuuta ei näkynyt lainkaan. Hiiret joutuivat etsimään ruokaa kuononsa avulla. Nippe haistoikin jotain oikein, oikein hyvää.  Sehän on taivaalta pudonnut kuu! Nippe huudahti. Vai oliko sittenkään…

 Thierry Robberechtin kirjassa Kiukkuhirviö pientä poikaa harmittaa kun äiti on jälleen sanonut sanan ei. Poika tuntee vihastuvansa, suuttuvansa ja muuttuvansa jättimäiseksi hirviöksi, joka tuhoaa kaiken tieltänsä. Kiukku kiehuu pojan sisällä ja sen on päästävä ulos. Tulinen kirja sopii uhmaikäiselle ja hänen kanssaan  kiukkuhirviön kohtaavalle.  

Ian Whybrowin kuvakirjassa Moikataan dinoja voit silitellä hirmuliskojen rosoisia suomuja. Pieni tyrannosaurusvauva vie sinut tapaamaan muita dinosauruksia. Voit myös matkia dinosaurusten ääniä.

Satutuokio 30.9.2009

Luettiin kuvakirjat Lyhdyn loisteessa;  kirjan on kirjoittanut Alison Edgson sekä Alan Duranin kirja Possun automatka ja vielä lopuksi luukkukirja Nori menee nukkumaan.

Lyhdyn loisteessa Pupu-Jussi ja hänen isänsä kulkevat hämärällä metsäpolulla. He näyttävät lyhdyllään valoa siilinpoikasille, tanssiville hiirille ja pikkupöllölle, joka opettelee lentämään. Lyhdyn kultainen kajo auttaa pupuja kotiovelle asti.
Kirjassa on mukana ihan oikea lamppu.

Pekka-possu lähtee ajamaan kaupunkiin autollaan mutta matka keskeytyy tuon tuosta, koska moottori pysähtyy, rengas puhkeaa, jäähdytin alkaa höyrytä ja ojakin on turhan lähellä tietä. Onneksi ohikulkevat possut auttavat Pekkaa ja saavat samalla kyydin kaupunkiin. Mutta pääsevätkö possut koskaan kaupunkiin asti?
 
Brigitte Weningerin paksusivuisessa kirjassa Nori menee nukkumaan Norin on tehtävä monta asiaa ennen kuin pääsee petiin. On siivottava lelut, vaihdettava yöpuku, käytävä vessassa, pestävä hampaat. Luukkuja avaamalla vastaukset löytyvät.

Satutuokio 23.9.09

Luettiin kuvakirjat Perttu ja pallo sekä Hipun laatikkoleikki.

Birgitta Stenbergin uusimmassa Perttu kirjassa Perttu kikkailee, kuljettaa, potkii ja jallittaa uutta jalkapalloaan. Ystävänsä Lotan kanssa he kokoavat lähialueen asukkaista kokonaisen jalkapallo joukkueen, johon Rekku koirakin haluaisi kuulua. Kaikilta pelaajilta sujuvat banaanipotkut, syötöt sekä torjunnat. Pertun iloksi joukkueeseen liittyy myös Olli, oikea maajoukkuepelaaja, joka lupaa vilkuttaa Pertulle silloin kun on telkkarissa.

Petra Heikkilän kuvakirjassa Hipun laatikkoleikki vanhemmat tuovat kotiin uuden television, jonka eteen he linnoittautuvat. Hippu sen sijaan innostuu pakkauslaatikosta, sillä siitä voi tehdä mitä vain, kuten talon, jäätelökioskin, auton, siivoojarobotin ja television. Hipun on vain houkuteltava vanhemmat pahvitelevision luo. Ja onnistuuhan se kun sähkökatkos yllättää perheen.
Tässä televisiossa esiintyykin Hippu itse joka toivottaa uudet katsojat tervetulleiksi. Siitä lähtien isä ja äiti osallistuvat vuorollaan Hipun tekemässä televisiossa. Kaikki olivat tyytyväisiä uuteen iltaohjelmaan.

Satutuokio 16.9.09

Luettiin kuvakirjat Reipas Roni ja vuorenpeikko sekä Iida ja pehmot puistossa.

Angelika Glitzin kuvakirjassa isä ja Roni lähtevät kahdestaan viettämään miesten päivää vuorelle. Isä toivoo Ronin olevan reipas poika, joka jaksaa kiivetä korkealle vuorelle, missä vuorenpeikko asustaa. Isä lupaa Ronille jännittävää seikkailua.

Kun vuorenpeikko sitten ilmestyy, niin isä yhtäkkiä kalpenee.  Miksiköhän?

Catarina Kruusvalin kirjassa Iida ja pehmot puistossa Iida kuskaa pyörän korissa pehmoeläimiään. Ajelulle pääsevät siili, jänö, nalle ja varis. Kirahvia harmittaa kovasti kun se ei mahdu koriin, se on liian iso. Vaan entäs kun on aika keinua, kenelle keinu on juuri sopiva?

Satutuokio 9.9.09

Luettiin Mari Mörön ja Marjo Nygårdin lorukirjasta Helokki ja hiirenvirna kukista kertovia loruja.

Sekä Jeanne Willisin kuvakirja Lötkökissa ja Rötkökoira. Nämä ystävykset ovat laiskanpuoleisia otuksia jotka tykkäävät  ainoastaan syödä, juoda ja nukkua.  Mutta päivä päivältä heidän sohvansa käy ahtaammaksi ja ahtaammaksi kunnes eräänä päivänä koko heidän talonsa tuntuu kutistuneen.  Niinpä heidän on etsittävä itselleen uusi koti.  Alkaa pitkä matka kaukaisten sukulaisten luo ja matkaa tehdessä muuttuvat he molemmat.

Catherine ja Laurence Anholtin kuvakirjassa  Kirja on ystävä parhain riimitellyin sanoin ja runsain kuvin ylistetään kirjoja koska kirjoissa on hauskoja tarinoita ja  hienoja kuvia ja ne kulkevat näppärästi mukana joka paikkaan.

Satutuokio 26.8.2009

Vinski on palannut lomalta, joka kului mm. snorklatessa.

Luettiin kaksi lorua Jukka Itkosen uudesta runokirjasta Villin lännen Murmeli.
Sekä kuvakirjat Teppo ja taikakivet ja Emppu eksyksissä.

Ensimmäisen kirjan on kirjoittanut Marcus Pfister ja siinä pieni kallliohiiri löytää kallionkolosta ihmeellisen valoa ja lämpöä hohkaavan kiven.  Tämä kalliokivi muuttaa meren saarella  elävien hiirten elämän.  Muta mihin suuntaan heidän elämänsä muuttuu? Tarinassa on kaksi erilaista loppua, voit itse valta kumman luet vai luetko molemmat.

Siri Reuterstrandin kuvakirjassa  Emppu on kaksin isän kanssa ostoksilla tai onhan apina Rissanenkin mukana.
Empulle ostetaan hienot uudet kumisaappaat ja isäkin haluaa sovittaa muutamaa hupparia sovituskopissa. Empulle tulee hiki kopissa, joten hän menee sen ulkopuolelle odottelemaan isää.  Mutta kun Emppu laittaa uudet saappaat jalkaansa ne lähtevätkin viemään häntä ihan huomaamatta kauemmas. Emppu ei enää tiedä missä isä on ja häntä alkaa pelottamaan.

Satutuokio 18.8.2009

Tällä kevään jälkeen ensimmäisellä satutuokiolla Vinski- käsinukke esitteli valokuva-albumin, jossa oli hienoja kuvia Vinskin kesänvietosta. Vinski oli kalastellut, selvitellyt verkkoja, rakentanut hiekkalinnan, matkustellut, ottanut aurinkoa, uinut ja snorklannut, ollut sienessä ja hyppinyt trampoliinissa.  Ja oli Vinski tehnyt vielä paljon muutakin mutta kamera unohtui välillä kotiin.

Luettiin kuvakirjat:

Riina ja Sami Kaarlan Muumipeikko auttaa, jossa Muumi viettää syntymäpäivää ja valmistelee juhlaansa. Ihan kaikki auttaminen ei täysin onnistu kun mukana häärää muumin ystäviäkin. Paksusivuisen kirjan luukkujen alta löytyy hauskoja sekä harmillisia yllätyksiä.

Pina Lindenbaumin kuvakirjassa Kun Ollin äiti unohti tapahtuu kummia. Eräänä aamuna äiti herää lohikäärmeenä eikä muista mitä äidin kuuluu tehdä. Olli joutuu neuvomaan ja opastamaan ja estämään äitiä tekemästä hullutuksia koko pitkän päivän.  Äiti muun muassa nuolee tiskit tiskaamisen sijasta, hyppii kännykän päällä, hotkaisee koppakuoriaisen ja takoo hännällään lääkärin vastaanotolla.

Nyt olisi hyvät neuvot Ollin mielestä tarpeen. Kuinka Olli selviää, se selviää kun luet kirjan.

Satutuokio 27.5.09

Kevään viimeisessä satutuokiossa luettiin kuvakirjat Tyttö joka muisti kaiken, Muorin ahdas mökki sekä Simo lähtee lomalle.

Tyttö joka muisti kaiken; kirjoittanut Kim Fupz Aakeson

Eräänä aamuna herätessään kaupungin asukkaat olivat unohtaneet kaiken. Heillä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä he yleensä tekivät aamuisin. Joten he eivät herättäneet lapsiaan kaurapuuroa syömään, vaan lähtivät pyjamissaan kulkemaan ympäri kaupunkia. Muuan pikkutyttö kuitenkin muistaa millaista elämä oli ennen ja kaikki kaupunkilaiset kerääntyvät hänen ympärilleen kuullakseen mitä heillä oli tapana tehdä. Ja sen jälkeen kaupunki ei enää ollut entisenlainen.
Kuvitus Salla Savolaisen ja se sisältää runsaasti hauskoja yksityiskohtia.

Julia Donaldson; Muorin ahdas mökki

Muori valittaa viisaalle Teuvolle mökkinsä ahtautta, jolloin Teuvo neuvoo muoria ottamaan itselleen kanan. Muori pitää neuvoa omituisena mutta ottaa kuitenkin kanan itselleen. Kana sai talossa pientä tuhoa aikaiseksi ja muori pyysi Teuvolta jälleen neuvoa. Teuvon seuraavakin neuvo oli erikoinen, hän kehotti muoria ottamaan vuohen taloon. Auttoiko neuvo, sen saat tietää jos luet kirjan.

Tord Nygren; Simo lähtee lomalle

Simo päättää viettää lomaa, joten hän pakkaa laukkuunsa monenlaista tarpeellista tavaraa. Huuliharpun, palapelin, herätyskellon, vihellyspillin, kuulapussin ja jonkin verran muitakin matkalle sopivia esineitä. Mutta jotain hän kuitenkin unohti.  Simon on palattava kotiin hakemaan ruokaa, hänen tuli nälkä. Ja ruoan jälkeen alkaa nukuttaa…


Satutuokio 20.5.09

Luettiin kuvakirjat Miriam Moss; Matti myrskyssä sekä Olof ja Lena Lanströmin Lasse parturissa.

Matti karhu asuu siskonsa Millin kanssa yhteisessä talossa. Matti on järjestystä rakastava ja Milli taas melko suurpiirteinen järjestyksen suhteen. Yhtenä päivänä tapahtuu jotakin mullistavaa heidän kodilleen. Myrskytuuli kaataa puun talon ylle. Matti ja Milli joutuvat rakentamaan asumisensa uudelleen mutta uudesta kodista tulee paljon hauskempi kuin vanhasta ja Matti ja Millikin oppivat uusia tapoja toisiltaan.

Lassella on pian kevätjuhlat ja äiti vie Lassen parturiin. Lassen hiukset kaipaavat pientä siistimistä, hiusten lyhentämistä. Lasse tutkii tarkkaa parturin hiusmallilehteä, äiti rientää ostoksille sillä välin. Lasse löytää mieleisen hiusmallin itselleen ja parturi ryhtyy hommiin. Äiti kokee pienoisen yllätyksen tullessaan hakemaan Lassea parturista. Luokkatoverit ja opettajakaan ei ole tuntea Lassea hänen saapuessaan tyytyväisenä koulun kevätjuhliin. 

Satutuokio 13.5.2009

Luettiin Astrid Lindgrenin kuvakirja Peppi keksii pönkin sekä Julia Donaldsonin Tyylikäs jättiläinen.

Peppi keksii omasta mielestään mainion sanan pönkki.  Nyt pitäisi vain saada selville mitä se tarkoittaa. Yhdessä Tommin ja Annikkaan kanssa he käyvät kyselemässä eri liikkeistä, sokerileipomosta sekä rautakaupasta,  olisiko pönkki jotakin myytävää . Vaan ei kukaan tunnu tietävän mitään pönkin olemassaolosta. Eikä se ole sairauskaan, sen Peppi sai selville käydessään tapaamassa tohtoria. Lopulta Peppi, Tommi ja Annikka palasivat pettyneinä Pepin talolle. Mutta kas kummaa pönkki olikin istunut koko sen ajan Pepin kuistin edessä.

Aapo oli kiltti jättiläinen, joka ei paljoa tyylikkäistä vaatteista välittänyt.  Kunnes hän näki muotiliikkeen, joka myi myös jättikokoja. Kauaa ei Aapo kuitenkaan voinut uusista vaatteistaan nauttia, sillä niitä tuntui tarvitsevan moni muukin. Kuten kirahvi, vuohi, hiiriperhe, kettu ja koira. Aapo oli tyytyväinen kun pystyi auttamaan kaikkia mutta hänen uudet tyylikkäät vaatteensa alkoivat hupenemaan. Oli kiireesti palattava liikkeeseen ostamaan uusia. Mutta voi, liike oli mennyt jo kiinni.  Aapo huomasi kuitenkin jotakin tuttua kaupan kulmalla. Säkki, mitähän siinä oli? Aapo päätti tutkia säkkiä lähemmin… 

Satutuokio 6.5.2009

Vinski- käsinukke jutteli lasten kanssa omasta vapunvietostaan ja kyseli lasten kuulumisia.



Luettiin kuvakirjat Kolme pikkuhukkaa ja iso paha sika sekä Buu ja Bää siivoavat.
Ensimmäisen kirjan on kirjoittanut Eugene Trivizas ja siinä vanha satu on muunnettu ja käännetty päälaelleen. Tarina myös muistuttaa miten tärkeitä asioita avoimuus ja ystävällisyys ovatkaan.  Kolme pikkuhukkaa lähtee maailmalle äidin neuvot mielessään. He rakentavat itselleen tiilitalon, jonka ympärille tulee hiiviskelemään ilkeä iso sika.  Koska sika ei saa puhaltamalla taloa nurin hakee se moukarin avuksi. Sudenpennut rakentavat itselleen aina vain jämerämmän talon ja aina vain jämerämmin asein käy sika niiden kimppuun.  Kunnes lopulta sudenpennut rakentavat itselleen kukkaistalon ja kukkien ihana tuoksu huumaa myös sian niin, että sen ilkeä sydän sulaa aina vain pehmeämmäksi.  Niin pehmeäksi, että siitä tulee kiltti sika. Alun epäröinnin jälkeen sudenpennutkin uskovat sian muutokseen ja kutsuvat sen kotiinsa. He viihtyivät niin hyvin yhdessä, että sika muutti kokonaan heidän luokseen asumaan.

Olof ja Lena Landströmin teoksessa pienet lampaat Buu ja Bää huomaavat, että koti pitää siivota. Heidän tehokas imurinsa kuitenkin imaisee sukan sisuksiinsa. Koko pölypussi on käännettävä nurin lattialle, jotta sukka saataisiin takaisin. Valtavan pölypilven leijaillessa huoneessa, pakenevat lampaat kylpyammeeseen peseytymään. Ilma on sakeana pölystä, ikkuna siis auki ja ristiveto päälle. Osa tavaroistakin taitaa lentää taivaantuuliin. Mutta puhdasta tuli. 

Satutuokio 29.4.2009

Luettiin ensimmäiseksi Barbro Lindgrenin Röh röh, Pekka, jossa Pekka on kyllästynyt olemaan sisällä, samoin Pekan pikkuveli haluaa myös ulos. Äiti varoittelee veljeksiä putoamasta lammikkoon. Lammen luona on paljon ystäviä viettämässä päivää.  Mutta joku ilkimys lymyää pensaan takana lammen reunalla ja tönäisee pikkuveljen veteen. Onneksi veljien ihailema Klaara pelastaa oitis pikkuveljen. Pikkuveli säteilee onnellisuutta istuessaan Klaaran sylissä. Hän näyttää vähän liankin tyytyväiseltä Pekan mielestä. Pekalle tulee eräs ajatus mieleen…

Janouch; Ilona ja ihanan kylpy
Ilonan on päästävä kylpyyn, amme on hänestä maailman paras leikkipaikka. Suihku on kuin vesiputous ja vaahdosta voi tehdä parran. Ja ammeen pohjalla asuu mustekala ja sammakko sekä merikissa että vesikoira. Ilona kylpee niin kauan kunnes vesi jäähtyy ja hän saa kyllikseen. Mutta huomenna voisi kylpeä uudestaan.

Maikki Harjanne, Santtu kukkuu
Santtu on pieni yökukkuja, iltaisin ei yhtään väsytä. On niin paljon tehtävääkin ennen kuin hän pääsee petiinsä. Pitää pestä hampaat, valita sopiva yöpuku, laittaa lelut nukkumaan. Leikkiä piilosta ja löytää äiti. 

Satutuokio 22.4.2009

Vinski- käsinukke vietti koko tuokion Eeron sylissä.

Luettiin kirjat:

Elsa lentää; kirjoittaja Liisa Kallio

Elsa herää keskellä yötä hirveä mato mielessään. Minne se mato katosi ja äidin ja isän sänkyynkin on niin pitkä matka. Rohkeana tyttönä hän kuitenkin uskaltautuu kulkemaan olohuoneen poikki makuuhuoneeseen. Äidin kainaloon on mukava nukahtaa uudestaan. Seuraavana päivänä Elsa huomaa osaavansa lentää, tosin sisko ei sitä usko. Mukava kirja lapsiperheen arjesta, jossa kuvituksessa on arjen kuvaukseen saatu myös unimaailma mukaan.

Katri Tapola; Maunon kaupunki

Kirja kertoo Maunon pienen eläintieteilijän havainnoista ja valokuvaamisesta kaupunkiluonnossa. Maunon äiti on taidemaalari, joka haaveilee maallemuutosta. Tosin äiti tykkää nukkua puolillepäiville, taitaisi jäädä häneltä lehmät lypsämättä aamuisin tuumii Mauno. Sen sijaan äiti maalailee maalaiseläimiä tauluihinsa.
Maunolla on hyviä ystäviä, Topi, Aapo, Otso ja Aleksi. Heidän kanssaan sujuvat koulussa välitunnit ja ruokatunti. Kun äiti kutsuu Maunon kavereineen lettukesteihin raikkaan lumisodan päätteeksi antaa Mauno äidille tyylipisteitä kymmenen. Kirjan tekstiä tukeehienosti Kristiina Louhen kuvitus.

Kempter Christa: Herra Jänis ja rouva Karhu

Pieni jänisherra toteaa asuvansa aivan liian suuressa talossa. Niinpä hän päättää ottaa vuokralaisen, mieluiten jonkun pienikokoisen kuten marsun tai hamsterin. Taloksi asettuu kuitenkin rouva karhu, suuri ja leppoisa herkkusuu. Herra Jänis rakastaa järjestystä ja puhtautta. Rouva karhu pitää hunajasämpylöistä, jättää jälkeensä muruja ja käpälänjälkiä. Kuinkahan yhteisasuminen sujuu, kahdelta niin erilaiselta asukkaalta. Kirjassa on suuret, ihanat kuvat ja tarina lämpimän humoristisesti kirjoitettu.

Satutuokio 15.4.2009

Tänään luettiin Astrid Lingrenin kuvakirja Eemeli ja keittokulho.

Eemelin perheellä oli lihakeittopäivä. Keitto oli ollut niin herkullista että Eemeli halusi nuolla vielä viimeisetkin pisarat kulhosta. Joten Eemeli pisti kulhon päähänsä eikä saanutkaan sitä sitten irti. Isän ja äidin oli vietävä Eemeli hevoskyydillä tohtorin luokse. Äiti suri Eemeliä ja isä kulhoa ja lääkärin maksua. Ja surihan isä tietysti myös Eemeliä. Lääkäri ei kuitenkaan ehtinyt koskeakaan Eemeliin, kun kulho jo makasi rikkinäisenä lattialla. Eemeli oli kohteliaana poikana kumartanut tohtorille syvään ja lyönyt samalla päässään olevan kulhon kirjoituspöydän reunaan. Isäkin oli tyytyväinen ja antoi Eemelille viiden pennin kolikon,  minkä Eemeli kekseliäänä poikana pisti suuhunsa. Kuinka ollakaan kotimatkalla Eemeli nielaisi rahan. Ja jälleen perheen oli mentävä tohtorisedän luo. 

Satutuokio 8.4.2009

Luettiin Astrid Lindgrenin kuvakirja Lotta on iloinen.
Lotan perhe valmistautuu pääsiäisen viettoon. Äiti ripustaa puhtaita verhoja ikkunalle, isä on vielä töissä ja Lotta odottaa sisarten Minnan ja Jannen koulusta paluuta. Sillä heti koulupäivän päätyttyä he lähtisivät  yhdessä Lotan kanssa  kiertelemään Pukarikadun taloja pääsiäisnoidiksi pukeutuneena. Mutta kuinka ollakaan, joku luokkakaveri oli kutsunut Jannen ja Minnan syntymäpäivilleen kakkua syömään. Noitina kiertely sai siirtyä muutamalla tunnilla. Lotta lähti sillä välin tervehtimään Vuorisen tätiä sekä karkkikauppias Vasilista, jonka ikkuna varmaan pullistelisi mitä ihanimmista pääsiäismunista. Mutta suuri yllätys odotti Lottaa Vasilisin liikkeen luona…

Eric Hill; Puppe ja pääsiäispupu
Pääsiäispupu on piilottanut suklaamunia erilaisiin paikkoihin. Puppe lähtee yhdessä Helenan kanssa etsimään niitä. Toisinaan he onnistuvat löytämään munan, välillä piilossa onkin joku muu. He onnistuvat kuitenkin jäljittämään kaikki suklaamunat ja äidillekin jätetään yksi.

Satutuokio aprillipäivänä 1.4.2009

Luettiin kirjat:
Gunilla Bergström; Pelkkiä solmuja, Mikko Mallikas
Ingrid ja Dieter Schubert; Pikku Lilli Isojalka

Mikko Mallikas on oppinut tekemään solmun, hän osaa solmia omat kengännauhat sekä nallen kaulaliinan. Koska Mikon ystävät Milla ja Ville ovat tulossa kylään päättää Mikko solmia suuresta narukerästä yllätyksen kavereilleen. Isällekin sopii mainiosti, että Mikko oppii uusia taitoja. Kunnes tuntuu ja näyttää siltä, että koko kämppä on täynnä risteileviä lankoja ja naruja. Isällekin tapahtuu pieni haaveri kun hän kompastuu naruun. Muta Mikon yllätys ystäville onnistuu täysin. Yllätys on suorastaan upea.

Pikku Lilli isojalka on pieni noita, joka karkasi noitien kodista. Aamulla kun Mari tyttö meni pesemään  hampaitaan hän huomasi pienen noitatytön hammasmukin takana. Lilli noita oli ylpeä keltaisista hampaistaan, hän ei ole pessyt niitä ikinä. Isoista jaloistaan hän ei kuitenkaan pidä. Tai pitää mutta ne näyttävät Lillistä kamalilta. Mari innostuu värittämään Lillin kengät riemunkirjaviksi. Mari opettaa myös Lillin harjaamaan hampaat. Tytöistä tuli hyvät ystävät ja Lilli antoi Marille erojaislahjan, kun Jason lohikäärme tuli hakemaan häntä takaisin kotiin. Mutta pian Lillin lähdön jälkeen pöllö toi hauskan kirjeen Marille. Mitähän Mari vastasi Lillille? 

Satutuokio 25.3.2009

Vinski- käsinukke hauskutti lapsia jutuillaan ja luettiin kirjat:
Astrid Lindgren: Osaa Lottakin ajaa
Lucy Cousins: Maisa käy kirjastossa

Lotalla on syntymäpäivät, hän täyttää viisi vuotta. Kaikista mieluisin lahja olisi uusi pyörä, vanha on kolmipyöräinen eikä viisivuotiaat Lotan mielestä sellaisella aja. Mutta isä ja äiti ovat eri mieltä. Heistä vanha pyörä käy vielä mainiosti Lotalle. Se harmittaa Lottaa ja siksi hän päättää pihistää salaa Vuorisen rouvan pyörän. Kun rouva käy päivälevolle menee Lotta romuvajaan hakemaan pyörää. Mutta Lotta on pieni ja pyörä on iso. Haastetta riittää saada jalat polkimille. Lotta onnistuu pääsemään pyörän selkään, ikävä kyllä. Seuraavaksi Lotta lentääkin kovassa vauhdissa ruusumarjapensaaseen. Onneksi kaikki kääntyy parhain päin ja isälläkin on jotain tuotavaa Lotalle töistä tullessaan.

Maisa käy kirjastossa lainaamassa itselleen kalakirjan. Mutta hän huomaa, että kirjastossa voi tehdä kaikkea muutakin. Voi käyttää tietokonetta, kuunnella musiikkia, ottaa kopioita omista piirustuksista tai mennä satutunnille. Osku strutsi luki ääneen tarinan mummosta, joka nielaisi kärpäsen. Kekeä, Allua, Tellua ja  Nipaa tarina huvitti niin, että he vielä ulkonakin matkivat tarinan hahmoja. Maisa sen sijaan istui puun katveessa ja luki kalakirjaa kaikessa rauhassa.

Satutunti 18.3.2009

Satujenlukuvuorossa oli taas työharjoittelija Soila.

Satuhetki aloitettiin Marjatta Kurenniemen runolla Tiedätkö mitä? kokoelmasta
Kolme kissimissiä ja muita runoja

Seuraavaksi luettiin Paulette Bourgeoisin – tarinakokoelmasta Franklin viettää juhlaa kertomus Franklin osaa rakastaa. Franklin-kilpikonnalla on maailman paras äiti, jolle Franklin haluaa osoittaa rakkautensa. Täydellisen syntymäpäivälahjan löytäminen äidille tuntuu vaikealta, mutta loppujen lopuksi Franklin keksii parhaan tavan ilahduttaa rakasta äitiä!

Sitten tutustuttiin Daniel Nappin kirjaan  Mikko Murinan hassut touhut josta luettiin lyhyitä kertomuksia hassun karhun seikkailuista.

Viimeiseksi luettiin Davin Bedfordin kuvakirja Pikkukarhun raitapaita. Se on kertomus Pikkukarhusta, Isokarhusta ja vihreästä raitapaidasta. Karhuveljekset riitaantuvat lempipaitansa takia, mutta huomaavat lopuksi, että ystävyys on yhtä villapaitaa tärkeämpi. Kirjan samettisista koskettelupinnoista saivat satutuntilaisetkin koittaa karhuveljesten paitaa! 

Satutuokio 11.3.2009

Luettiin kirjat:
Crockett Johson: Valtteri ja violetti väriliitu
Eräänä iltana Valtteri päätti lähteä kuutamokävelylle, joten hän piirsi itselleen kuun sekä tien. Koska suora tie ei johtanut minnekään, piirsi hän sivupolun. Ja metsän, omenapuun, lohikäärmeen, meren, veneen, piirakoita, hirven, piikkisian. Kunnes lopulta hän väsyi ja halusi palata takaisin kotiin. Hän ei vain muistanut missä koti oli.  Piti siis ensin piirtää talo, jossa oli paljon ikkunoita, sitten monta taloa, itse asiassa hän piirsi koko kaupungin. Viimein Valtteri muisti, että oman kodin ikkunastahan näkyi kuu. Kotiin päästyään hän piirsi itselleen vuoteen ja nukahti heti.

Amber Stewart: Rakas riepu
Pupu, pikkuinen kaniini kasvaa ihan silmissä isommaksi joka päivä mutta rievustaan hän ei halua luopua vaikka äiti sitä ehdottaakin. Pupu piilottaa rievun salaman halkoman puun rakoon. Hän aikoo hakea sen kun nukkumaanmenoaika lähenee. Mutta pupu ei löydäkään riepuaan, hän ei muista minne piilotti sen. Kevään tullen piilopaikka yllättäen löytyy mutta riepu näyttää olevan pienen ketun pojan kainalossa. Ja pupu huomaa kasvaneensa niin isoksi, ettei enää välitä koko rievusta. Ketunpoika saa pitää sen.

Carol Roth: Pikku kanin uneton yö
Pikku kani on kyllästynyt nukkumaan yksin joten hän menee yökylään ystävänsä oravan luokse. Ystävykset nukahtavat hyvin mutta yhtäkkiä kani herää kovaan rouskutukseen. Mitä ihmettä? Oravalla onkin tapana syödä välipalaa keskellä yötä, järsiä tammenterhoja niin ettei metelissä pysty nukkumaan. Kani lähtee kaverinsa haisunäädän luokse yöksi. Mutta siellä hän herää jälleen omituiseen hajuun. Haisunäätä taisi ruiskauttaa. Parasta lähteä muualle nukkumaan tuumi kani ja meni piikkisian luokse jatkamaan uniaan. Ystävät kierrettyään palaa kani kotiin. Missään ei ollut niin hyvä nukkua kuin omassa sängyssä.

Satutuokio 4.3.2009

Irmeli esitteli uuden käsinuken Pienen lohikäärmeen ja luettiin Marie-Jose Sacren kuvakirjan Ujo lohikäärme. Kertomuksen pieni lohikäärme on aremmanpuoleinen eikä osaa syöstä tulta suustaan. Sen vuoksi se joutuu helposti  muiden lohikäärmeiden kiusattavaksi. Salaa se päättää ryöstää prinsessan ,jotta voisi näyttää olevansa aivan yhtä rohkea kuin kaikki toisetkin. Se vaeltaa läpi laaksojen ja yli kukkuloiden kunnes se näkee kaukana kaupungin, jossa on linna. Hienoa, siellä missä linna siellä myös prinsessa tuumii lohikäärme. Jännittävien vaiheiden jälkeen ujo lohikäärme palaa kotiin prinssin miekka ja prinsessan kruunu mukanaan. Toiset lohikäärmeet katsovat sitä ihaillen myös silloin kun se ujostelee.

Luettiin vielä Astrid Lindgrenin kirja Minä en tahdo nukkumaan, jossa Lassi 5v ei ole halukas menemään iltaisin nukkumaan. Alakerran vanha rouva, jonka luona Lassi mielellään vierailee, antaa eräänä päivänä Lassin kokeilla silmälasejaan. Ne ovatkin merkilliset lasit. Niillä Lassi näkee karhujen kotiin, pupujen kotiin, oravien kotiin, linnun pesään ja jopa rottien kotiin. Lassi näkee miten erilaiset eläinlapset käyvät nukkumaan. Seuraavana iltana Lassi yllättää äidin, hän on jo pedissä kun äiti sanoo: "Nyt on nukumaan menon aika".

Satutuokio 25.2.2009

Luettiin Arnold Lobelin kirjasta Pöllön koti tarinat: "Vieras, Kummat kuhmut sekä Yläkerrassa ja alakerrassa. Ensimmäisessä kertomuksessa pöllö istuskelee takan ääressä syöden hernekeittoa ja takkatulen lämmöstä nauttien. Yhtäkkiä se kuulee kovan paukahduksen ulko-ovelta. Kuka kumma ovella jyskii? " Taitaa talvi kolkuttaa oveani" tuumi pöllö ja avasi oven apposen auki.

Toisessa tarinassa pöllö makaa sängyssä ja ihmettelee kahta kuhmua huovan alla sängyn jalkopäässä. Se liikuttaa molempia jalkojaan vuorotellen ja huomaa kuhmujen myös silloin liikkuvan. Pöllö viskasi peiton lattialle ja kas, kuhmutkin katosivat.

Kolmannessa kertomuksessa pöllö yrittää samanaikaisesti olla kotinsa alakerrassa ja yläkerrassa. Yläkerrassa sillä oli makuuhuone ja alakerrassa olohuone. Ja portaikossa oli kaksikymmentä askelmaa. Koko illan pöllö juoksi aina vain nopeammin portaita ylös ja alas mutta lopuksi sen oli todettava, että samaan aikaan se ei voisi olla molemmissa kerroksissa. 

Luettiin vielä Tiina Nopolan kirja Siiri ja kamala possu. Siiri rakas pehmolelu pupu täytyy viedä nalletohtorille korjattavaksi ja siksi aikaa Siiri saa nallesairaalasta varalelun, possun. Mutta Siirin ja varalelun yhteinen alku ei ala hyvin. Possu tuntuu vievän liian ison tilan Siirin huoneesta ja kova ikävä on Siirillä pupua. Pientä väärinkäsitystäkin syntyy possun ja Siirin välille, aluksi. Mutta kaikki kääntyy parhain päin ja pupukin paranee täysin.  

Satutuokio 18.2.2009

Hiihtolomaviikolla talvisia satuja luki työharjoittelija Soila.
Satuhetki aloitettiin Kaarina Helakisan runolla Lumilaulu runokokoelmasta Pikku Pegasos.

Satutuokio jatkui Kristiina Louhen kuvakirjalla Aino ja tuhmat luistimet. Aino saa elämänsä ensimmäiset luistimet ja hän haluaa heti oppia luistelemaan. Se ei kuitenkaan ole helppoa puuhaa, sillä luistimet eivät tunnu tottelevan Ainoa. Harjoittelun ja Sanna-ystävän avulla luistelu alkaa kuitenkin pikku hiljaa sujua.

Viimeiseksi luettiin Anne Peltolan kuvakirja Antero ja lumiukko. Anteron päivä on täynnä talvipuuhaa: luistelua, lumiukon tekoa ja pulkalla laskemista. Talviriemujen keskellä herätetään vahingossa karhu, käärme ja siili talviunilta, mutta sekin muuttuu iloksi yhteisen mehuhetken myötä. Lopuksi eläimet pääsevät takaisin talviunille, keväällä taas tavataan!

Satutuokio 11.2.2009

Katseltiin elokuva Myyrä ja vihreä tähti

Satutuokio 4.2.2009

Luettiin kuvakirjat:



Myyrä tahtoo kuun, jonka on kirjoittanut Jonathan Emmett.
Kirjassa Myyrä ihailee kuuta, joka loistaa taivaalla. Se ei ole koskaan nähnyt mitään niin kaunista. Hän haluaa saada sen itselleen. Mutta miten? Myyrä yrittää pomppimalla tavoittaa kuuta, se huiskii kepillä osuakseen kuuhun. Tammenterhojakin myyrä viskelee kuuta kohti.  Ystävykset siili ja oravat kertovat myyrälle, että kuuta on mahdotonta tavoittaa, sillä se on paljon kauempana kuin uskoisikaan. Lopuksi myyrä tyyntyy ihailemaan kuuta mäenkumpareella istuen.

Missä lohikäärme on piilossa, Jason Hookin kirjoittamassa kuvakirjassa isoisä lähtee yhdessä lapsenlapsensa Roopen kanssa etsimään lohikäärmettä. He tarvitsivat mukaan retkelle kaukoputken, sateenvarjon, suurennuslasin ja hyvin vanhan kellastuneen kartan. Roope taisi nähdä matkalla kymmeniä lohikäärmeitä ja isoisä ei yhtäkään. Kuinkas se oli mahdollista?

Satutuokio 28.1.2009

Tuokiossa luettiin kuvakirjat:
Andre Dahan - Ilpo Tiihonen; Kuu ja Kustaa
Kuu keikkuu taivaalla kettingin varassa ja Kustaa istuu veneessään soutelemassa. Yhtäkkiä kuu alkaa kieppua hurjaa vauhtia, niin hurjaa, että putoaa veteen. Onneksi Kustaa nostaa kuun veneeseensä ja vie kotiinsa. Yhdessä ystävykset tanssivat rokkia ja syövät keittoa.

Eric Carle: Kuujuttu
Tarinassa Marjukka tyttönen pyytää isältään kuuta taivaalta. Isä haluaa täyttää tyttärensä toiveen ja noutaa hyvin pitkät tikkaat joilla nousta ylös taivaalle. Mutta kuu onkin niin iso, ettei isä saa sitä tuoduksi alas maankamaralle. Onneksi kuu alkaa kuitenkin pienentyä.

Aulikki Miettinen: Kaarlo Kettunen kutsuu kylään.
Kaarlo, iloinen kettu kutsuu hyvät ystävänsä kylään mutta sitä ennen hänen on siivottava ja ongittava illalliskalat. Liukas mäkikin pitää jäädyttää, jota pitkin pikku-Viljami voisi laskea mäkeä. Puuhaa riittää mutta se ei haittaa. On ihanaa kun ystävät tulevat vierailulle

Satutuokio 21.1.2009


Luettiin kaksi lumiukko tarinaa. Ensin Gerda Scheidlin Minne matka lumiukko. Kuvakirjan lumiukko haaveilee kauniista kukkasista, joiden ympäröimänä se haluaisi vaipua uneen. Aikansa etsittyään se yhtäkkiä huomaa olevansa ihmeellisessä huoneessa, joka on täynnä mitä kauneimpia kukkia. Mutta onko se mahdollista vai näkeekö lumiukko unta?

Toisessa kuvakirjassa Myyrä ja lumiukko, jonka on kirjoittanut Zdenek Miler, myyrä ei malta käydä talviunille ennen kuin se näkee, miltä talvi näyttää ja tuntuu. Koska se tuntee itsensä yksinäiseksi, kaikkien ystävien nukkuessa talviunta, tekee se itselleen lumiukon. Talven vietto yhdessä hauskan ja iloisen lumiukon kanssa sujuu rattoisasti, kunnes kevätaurinko alkaa paistaa. Lumiukon kasvot muuttuvat surkeiksi kun se huomaa alkavansa sulaa. Onneksi myyrä keksii keinon ja pelastuspalvelusta saapuu koira hätiin.

Satutuokio 14.1.2009

Aluksi luettiin Laura Ruohosen kirjasta Yökyöpelit loru Nuku nuku. Sen jälkeen luettavana oli, tänä Sakarin päivänä, Lena Karlinin kuvakirja Sakari ja lentävä hevonen.

Sakarin vanhemmat ovat menneet viettämään vapaailtaa ja Sakarin lapsenvahtina on tosi tylsästi käyttäytyvä tyttö. Hän katsoo vain telkkaria eikä suostu leikkimään Sakarin kanssa. Onneksi Sakarin kirjasta pomppaa ulos lentävä hevonen, joka vie pojan seikkailuun kaupungin ylle.
Lapsenvahti havahtuu yhtäkkiä hiljaisuuteen, minne Sakari on kadonnut…

Thierry Robberechtin kirjassa Isä kuninkaana saa pienen perheen isä vaativan tehtävän, häntä pyydettiin kuninkaaksi. Isä kasvoi tehtävänsä mukaisesti koko ajan suuremmaksi. Lopulta hänestä tuli niin iso, ettei edes piiloleikki onnistunut hänen kanssaan. Ei löytynyt tarpeeksi suuria piiloja. Aikaakaan ei ollut enää perheelle, joten Isä tunsi itsensä kovin yksinäiseksi. Niinpä hän luopui kruunusta ja palasi iloisena kotiin.

Ulf Löfgrenin kirjassa Jussin syntymäpäivät Jussi jänö kutsuu paljon ystäviään viettämään syntymäpäiväjuhlaa. Tarjolla on kakkua ja mehua ja jokaisella vieraalla on jännittävä lahjapaketti kainalossa. Nostamalla läppää näet mitä lahjoja Jussi saa mm. peikolta, kummitukselta, kuninkaalta.