Tavastvägen 135 A, 00560 Helsingfors
http://www.aralis.fi
19.1.2012
Vanhassa vara parempi
Huusko, Anna-kaisa: Retroaarteet, WSOY, 2011
Retrovillitys on tehnyt lopullisen läpimurron. Aikaisemmin vain todellisten intoilijoiden ja keräilijöiden kiinnostuksen kohteina olleet vanhat roippeet ja kamat ovat nykyään haluttuja kaikkialla. Anna-Kaisa Huuskon ja valokuvaaja Juho Huttusen Retroaarteet on oiva opas ja tietolähde tähän vanhojen huonekalujen, pienesineiden, tekstiilien ja valaisimien maailmaan. Tunnelmallinen teos tarjoaa tietoa muotoilijoista, tuotemerkeistä ja valmistajista sekä esineiden hinnoista ja hyvistä ostopaikoista niin aloittelijoille kuin retroilussa pidemmällekkin edistyneille. Kirjaa lukiessa nousee väistämättä mieleen kysymys mistä retroesineiden suosio johtuu, mitä se kertoo nykymuotoilusta ja sen vintagehengestä. Onko retroilussa kysymus loppujen lopuksi vain turvallisuushakuisesta nostalgisoinnista vai onko muotoilun uusien klassikkojen aika jo ohi?
Retroaarteet - saatavuus HelMet-verkkokirjastossa
20.12.2011
Deep in the U.S.S.R.
Liksom, Rosa: Hytti nro 6, WSOY, 2011
Rosa Liksomin Finlandia-voittaja Hytti nro 6 on kuvaus suomalaisen opiskelijatytön matkasta junalla Moskovasta Ulan Batoriin. Hyttiseurakseen tyttö saa karkean venäläisen rakennusmiehen, jonka muisteluita ja tarinoita hän saa kuunnella monta päivää kestävän matkan ajan. Samalla junan ikkunoista aukeaa näkymä talviseen ja rapistuneeseen Neuvostoliittoon, joka kirjan tapahtumahetkellä elää jo viimeisiä vaiheitaan. Useita päiviä kestävien pysähdysten aikana tutustataan myös Neuvostoliittolaisten ihmisten arkeen ja mentaliteettin. Liksom tavoittaa kirjassaan luonnontunnelmat mainiosti samoin kuin venäläismiehen mielentilan sekä pitkän ja puuduttavan junamatkan yksitoikkoisuuden. Loppujen lopuksi Liksomin kirja on kuitenkin päähenkilön itsensä kehitystarina, joka pohjaa muistoille Moskovasta ja sen ihmisistä, mielisairaalaan päätyneestä Mitkasta ja tämän äidistä Irinasta. Kirjan yhtäaikaa ankara ja hauras tunnelma tempaa mukaansa, tähän junaan kannattaa nousta.
Hytti nro 6 - saatavuus HelMet-verkkokirjastossa
Rosa Liksom Ykkösen Aamu tv:ssä
Hytti nro 6 -kirjan Extrat ja tytön piirustukset
JH/ Arabianrannan kirjasto
22.11.2011
Verta ja valkosipulia
Stocker, Bram: Dracula, Otava, 2010
Nykyään populaarikultturin perusveijarit vampyyrit ovat jo lasten suosikkeja ja varsinkin varhaisteineihin vetoavat yön kalpeat sankarit. Siksipä onkin hauskaa ja valaisevaa lukea vampyyri- ja kauhukirjojen klassikko ja koko buumin kantaisä eli Bram Stockerin Dracula, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1897. Viktoriaanisen ajan teoksena Stockerin kirjaa elähdyttää Britannian ja länsimaiden siveellinen ylemmyys, siksi kirjan päähenkilön kotikonnut ovatkin tuolloin vielä puolituntemattomassa Itä-Euroopassa. Kirjassa Dracula itse ei ole täysin ylivoimainen pannahinen sillä kehittyvä tiede haastaa ja ottaa mittaa menestykseekkäästi näinkin varteenotettavasta vastustajasta. Kirjan naisista kuitenkin nimenomaan moderni Lucy -neiti päätyy nahkasiiven uhriksi, mikä varoittaa liiallisesta vapautumisen huumasta vaikka nykyaikaa eletäänkin. Rakenteeltaan tarina etenee päiväkirjamuodossa ja omaa vastustamatonta tenhoa piilotettuine seksuaalisine viittauksineen, mutta splatterkauhuun turtunutta yleisöä se ei enää säikäytä. Kirjaa lukiessa herää kyllä ajatus viktoriaanisen epookin ja nykyisen vampyrifanin mentaalisesta samankaltaisuudesta. Seksuaalisuus kiehtoo ja kauhistuttaa joten sitä on hyvä käsitellä turvallisesti fiktion muodossa. Uudelleen pokkarina julkaistu Dracula on ajaton.
Dracula - saatavuus HelMet-verkkokirjastossa
JH/ Arabianrannan kirjasto
20.10.2011
Suuremman perintö
Nevanlinna, Tuomas: Uskon sanat, Teos, 2011
Radiosta tutut filosofit Jukka Relander ja Tuomas Nevanlinna ruotivat kristinuskon luonnetta ja historiaa rennossa keskustelukirjassaan Uskon sanat. Kristinusko on kirjoittajille ohittamatonta länsimaiden historiaa ja kulttuuria joiden ulkopuolelle meidän on mahdotonta asettautua. Olennaista kristinuskolle ja sen leviämiselle oli luopuminen juutalaisuuden riiteistä ja uhraamisesta. Uskontohistoriallisesti kiehtova onkin näkemys Jeesuksesta viimeisenä uhrina, jonka jälkeen ei tarvittu sen enempää ihmis- kuin eläinuhrejakaan. Nykyinen ateismi on kirjan keskustelijoille eräänlaista uskonnon negaatiota ja siis samalla siitä riippuvaa. Ihminen luo itselleen aina jonkinlaisen Jumalan tai ihmistä suuremman tekijän johon uskoa eikä meidän aikamme ole Nevanlinnalle ja Relanderille näin ollen sen rationaalisempaa tai vähemmän uskonnollista kuin menneetkään vuosisadat.
JH/Arabianrannan kirjasto
19.9.2011
Kertomuksia paperittomien arjesta
Viitanen Kaisa - Tähjä Katja: Paperittomat, HS kirjat , 2010
Laittomia siirtolaisia eli paperittomia on Suomessa viimeisimpien arvioiden mukaan kaksi- kolmetuhatta ja Euroopan Unionin alueella arviolta 5- 8 miljoonaa, siis enemmän kuin meitä suomalaisia. Toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä tutustuivat paperittomiin eri puolilla Eurooppaa. Puolentoista vuoden työn seurauksena syntyi kirja, jossa paperittomat puhuvat itse arjestaan, toiveistaan ja menneisyydestään. Kertomukset ovat yhden tai kahden sivun mittaisia ja kertojina on kaksikymmentäkolme ihmistä, jotka ovat kotoisin kahdestakymmenestä maasta. Heistä kolme asuvat, tai asuivat haastatteluhetkellä, Suomessa. Kun ihminen on maassa ilman oleskelulupaa, hän muuttuu jollain tapaa näkymättömäksi. Tämä on Euroopan ensimmäinen kirja, joka antaa heille äänen ja kasvot. Yksi kirjaa varten haastatelluista, Obom Darass, toteaa: "Ehkä tämä kirja ei auta meitä, mutta toivottavasti eurooppalaiset jatkossa ymmärtävät paremmin muita tulijoita".
Paperittomat - saatavuus Helmetissä
LV / Arabianrannan kirjasto
19.8.2011
Liikkuvat kuvat ja maisemat
Peter Von Bagh: Junassa, Love-kirjat : WSOY, 2011
Tuotteliaan elokuvakirjoittaja Peter von Baghin uusin teos Junassa käsittelee mielenkiintoista yhteyttä kahden modernin maailman keksinnön välillä. Äkkiä ajateltuna elokuva ja juna eivät liity edes teknisesti mitenkään toisiinsa mutta lähemmässä tarkastelussa näiden väliltä löytyy mielikuvitusta ruokkiva yhteys. Näkymä liikkuvan junan ikkunasta on itseasiassa sukua liikkuville kuville valkokankaalla. Von Bagh hahmottelee näiden kahden serkuksen kulttuurillisia, sosiologisia ja alitajuisia yhteyksiä esittelemällä elokuvan historian merkittävimpiä teoksia joissa juna on joko merkittävässä tai jopa pääosassa. Junassa on mainio kirja kaikille elokuvan ja junamatkojen ystäville sekä kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. Ja kaiken lisäksi se sopii kokonsa puolesta hyvin matkalukemiseksi!
Junassa - saatavuus HelMetissä
15.7.2011
Suuren urheilujuhlan tuntua
Tuomas Kyrö: Urheilukirja, Teos, 2011
Suomessa urheilua on pidetty kulttuurin vastakohtana. Tuomas Kyrön Urheilukirja kuroo tätä välimatkaa umpeen. Kyrön nokkelat, syvälliset ja sopivasti kärjisteyt esseet avaavat kirjallisuuden ystävälle penkkiurheilijan intohimoisen maailman. Yllättäviä näkökulmia tarjoava aforistinen teos on näyttävä leiskautus siihen urheilun ja urheilufanien todellisuuteen, jota suomalaisessa urheilujournalismissa tuodaan turhan vähän esiin. Pääroolin kirjassa saavat suomalaisten lempilajit, yleis- ja autourheilu sekä jääkiekko, mutta myös esim. hiihdon ajankohtaisia tapahtumia oikeussalin puolella käsitellään ymmärryksellä. Kyrön ehjä suoritus riittää hyvään lopputulokseen.
Urheilukirja - saatavuus HelMetissä
10.6.2011
Riskit ja hallittavuus
Risto Isomäki: Ydinvoima Fukushiman jälkeen. Into, 2011
Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäen uusin teos on nopea reagointi Japanin ydinvoimaonnettomuuteen. Isomäki käsittelee Fukushiman tapahtumia ja mitä olisi voinut käydä jos tsunami olisi ollut vielä suurempi. Ydinvoimaan liittyy riskejä joista ei vielä ole juurikaan puhuttu ja näitä aiheita kirjassa tuodaan esiin. Pamfletissaan Isomäki käy läpi myös ydinvoimalla tuotetun sähkön ja ydinaseiden leviämisen yhteyksiä sekä mahdollisten terrori-iskujen vaikutuksia ydinvoimaloihin ja turvallisuuteen. Ydinvoima Fukushiman jälkeen on painavaa jatkoa Isomäen aiemmalle pamfletille Kosminen rakkaus vai suuri saatana - 20 päätöstä ydinvoimasta.
Ydinvoima Fukushiman jälkeen - saatavuus HelMetissä
19.5.2011
Kadun varjoisalta puolelta
James Ellroy: White jazz – Musiikkia pimeästä. Suom. Juha Ahokas. Like 2010.
Rikoskirjallisuuden mestariksi kruunatun James Ellroyn White jazz – Musiikkia pimeästä on hänen ylistetyn Los Angeles- kvartettinsa päätösosa. Mutta mikä mies oli James Ellroy ennen kuin hänestä tuli maailmankuulu rikoskirjailija? Omien sanojensa mukaan hän oli juoppo, nisti, liimanhaistelija ja pervo tirkistelijä, jonka elämää leimasi syyllisyys ja pakkomielle oman äidin väkivaltaisesta kuolemasta. Sama maanisuus ja vimmaisuus, joka on ohjannut hänen omaa elämäänsä, toistuu myös hänen kirjoissaan.
Ellroyn henkilöhahmoihin ei ole helppo samaistua. Päähenkilö komisario David Klein on yhdistelmä poliisia, juristia, palkkatappajaa ja kovaotteista lakonmurtajaa. Omaelämäkerrallisessa kirjassaan Hillikerin kirous – Elämäni naiset Ellroy kertoo kutoneensa kirjojensa naiskuviin piirteitä suurista rakkauksistaan. Mistähän lienee mieskuvat ammennettu? Romaanissa eletään kuumaa vuotta 1958 enkelten kaupungissa. Mafiapomo Mickey Cohenin valta on murenemassa, uudet miehet ovat astumassa parrasvalohin. Taustalla kummittelevat rikas elokuvamoguli Howard Hughes ja itärannikon mafiapäällikön Sam Giancanan palk-katappajat.
Klein joutuu selvittelemään oudon mielipuolista asuntomurtoa, joka kytkeytyy pian raakaan perhesurmaan. Kuten aina Ellroyn kirjoissa rikokset kietoutuvat myös tapahtumien taustalla käytävään poliittiseen peliin, jossa toistensa kanssa kilpailevien poliisipäälliköiden ja poliitikkojen pelinappuloina ovat kaduilla päivystävät nistit, prostituoidut, pikkurikolliset ja kamanheittäjät. Voittajia odottaa loistava poliittinen tulevaisuus, häviäjiä unohdus tai luoti syrjäisellä kujalla. Ellroyn maailmankuva ei ole kuitenkaan täysin lohduton. Kovaksikeitetyllä komisario David Kleinillakin on sokea pisteensä. Sokea piste on nimeltään Glenda, parittajansa murhannut entinen prostituoitu ja roskaelokuvatähti.
White jazz - saatavuus Helmetissä
Los Angeles- kvartetin muut osat ovat: Musta Dahlia, Hollywood – Suuri tyhjyys ja L.A – Langennut kaupunki.
Viime vuonna ilmestyi myös Ellroyn omaelämäkerta Hillikerin kirous – Elämäni naiset. Suom. Juha Ahokas. Like 2010.
Kari Vante
20.4.2011
Pitkitetyn nuoruuden loppu
Hornby, Nick : Juliet riisuttuna, WSOY, 2011
Marginaalirockin suuri nimi Tucker Crowe on Duncanin idoli ja intohimoinen harrastuksen kohde. Avovaimo Annielle taas ei vaan ennemminkin kolmaspyörä parisuhteessa. Annie päättää kuitenkin kirjoittaa keskustelupalstalle arvion Tucker Crown Juliet-albumin demoversiosta, jonka hän on löytänyt Duncanin Crowelta saamasta postilähetyksestä. Annie saakin positiivista palautetta levyarvostelustaan, muttei keneltä tahansa vaan itseltään Crowelta! Ahdistuneelle ja vauvakuumeesta kärsivälle Annielle kulttisankari paljastaa koko vastuunpakoilijan elämänvalheensa. Hornbyn uusin on lämmin ja tarkkanäköinen kuvaus ikääntyvistä populaarikultturin faneista, heidän jatketusta nuoruudesta ja surkuhupaisesta kolmiodraamasta.
Juliet riisuttuna - saatavuus HelMetissä
14.3.2011
Kaalimaan kansa ja sen edustajat
Uschanov, Tommi: Suuri kaalihuijaus : Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä, Teos, 2010
Politiikka ei kiinnosta, mutta se juuri mahdollistaa kaikenlaiset poliittiset järjettömyydet joiden jälkeen on jälleen helppo huudella poliitikkojen mädännäisyyttä ja surkeutta. Tietämöttömyys politiikasta ja sen tekeminen epäkiinnostavaksi hyödyttää poliitikkoja, jotka tietenkin saavat kuulla marinaa ja valitusta, mutta joille tilanne taitaa olla mukavampi kuin yhteisistä asioista aidosti kiinnostuneet ja aktiiviset kansalaiset. Tommi Uschanovin Suuri kaalihuijaus : Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä näyttää yhteiskunnallisen tietämättömyyden seuraukset niin meillä kuin maailmallakin. Osansa saavat kaikki,
niin vasemmisto kuin oikeisto, nuoret ja vanhat sekä rikkaat ja köyhät. Vuonna 2008 vain 17 prosenttia suomalaisista tiesi kotikuntansa veroprosentin ja 38 prosenttia osasi nimetä hallituspuolueet. Onkin sanottu että nykyaikainen tietämättömyys eroaa aiemmasta siinä että se on vapaaehtoista välinpitämättömyyttä. Suuri kaalihuijaus on armotonta luettavaa näin vaalien alla.
Suuri kaalihuijaus - saatavuus HelMetissä
13.2.2011
Tuomarin kirja
Lindfors, Jukka - Salo, Markku - Pesonen, Raimo: Dumari : kohdusta hautaan ja paratiisin puutarhaan, WSOY, 2010
Dumari on 60-vuotta täyttäneen Tuomari Nurmion elämäkerta, joka lähtee liikkeelle miehen värikkäistä lapsuus- ja nuoruusvuosista Kalliossa niin rokkibändeineen kuin folktouhuineenkin ja valottaa sen jälkeen Handen vaiheet vasemmistolaisessa opiskelija- ja laululiikkeessä. Tämän jälkeen seuraa kirjan antoisin osuus eli Nurmion neljän ensimmäisen levyn ällistyttävä suoritus, jolloin häneltä ilmestyi suunnilleen kerran vuodessa aina erilainen, yllättävä ja täysipainoinen albumi, joista jokainen sai innostuneen vastaanoton. Näitä seurasikin burnout ja pitkä kapakkakierros sekä kitaran kauniiseen käteen ottaminen eli lopullinen päätös ryhtyä ammattimaiseksi lauluntekijäksi ja esiintyjäksi, vaikka viralliset tuomarinpaperitkin tuli hankittua. Lindforsin, Salon ja Pesosen kirja keskittyykin ennen kaikkea Nurmion musiikkiin, mutta yksityiselämänkin merkityksellisemmät kohdat kerrotaan ja vaikkei sekoiluilla turhia elämöidä saavat nekin osansa samoin kuin skismat muiden soittajien kanssa. Huolella ja ammattitaidolla kirjoitettu Dumari on ainakin yksi parhaista ellei paras suomirokkarin elämäkerta, jota voi suositella muillekkin kuin Nurmio -faneille. Mutta suomalaisen rokin ja lyriikan suurmiehen ura ei suinkaan ole vielä paketissa, viimeiset sivut ja laulut ovat vielä kirjoittamatta. Uusin levy on nimeltään Paratiisin puutarha ja keikkailu jatkuu.
12.1.2011
Arvokas elämä
Raitasuo, Ilkka: Kellokosken prinsessa, Like, 2010
Vuonna 1896 syntynyt Anna Lappalainen vietti lähes koko aikuisikänsä Kellokosken sairaalassa. Skitsofreniaan sairastunut Anna ei kuitenkaan sairaalassa ollut Anna vaan kuninkaallista aluperää oleva Prinsessa. Lopulta myös hoitohenkilökunta hyväksyi jossain määrin Annan arvokkaan roolin ja sairaalan ympäristössä, jossa hän sai vapaasti liikkua, hänet tunnettiin nimenomaan Prinsessana. Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan Kellokosken prinsessa on tarina erilaisesta mutta rikkaasta elämästä, jokaisen yksilön ainutkertaisesta arvosta ja samalla kuvaus maasamme käytetyistä mielisairaanhoidon menetelmistä, joista monet tuntuvat nyt hyvin brutaaleilta. Prinsessan elämästä on valmistunut myös Arto Halosen ohjaama fiktiivinen elokuva, joka sai ensi-iltansa syyskuussa 2010
JH/Arabianrannan kirjasto
Kellokosken prinsessa - saatavuus HelMetissä
18.12.2010
Führeriä kohti
Kershaw, Ian: Hitler, Otava, 2009
Ian Kershawin Hitler on järkälemäinen elämänkerta natsijohtajan vaiheista nuoruuden vetelehtijästä itsemurhaan päätyvään diktaattoriin. Suomennettu teos on 650 sivua alkuperäistä lyhyempi, mutta onnistuu silti selvittämään perinpohjaisesti ennenkaikkea Hitlerin luonteen vallankäyttäjänä sekä käsittelemään kysymystä kuinka Hitlerin valtaan nousu tuli mahdolliseksi. Yksityishenkilönä Hitleristä ei juuri uutta paljasteta, mutta vahvaa johtajaa odottavan Saksan yhteiskunnallinen ilmapiiri sekä natsihallinnon logiikka analysoidaan kiveä kiven päälle jättämättä. Tärkeimmäksi huomioksi kirjassa nouseekin natsien hallitseman Saksan toimintamalli, jossa lähes kaikki, ennen kaikkea virkakoneistoon kuuluvat, pyrkivät toimillaan "kohti Führeriä." Eli toisin sanoa toteuttanaan hänen tahtoaa ja ideoitaa ilman että Hitlerin tarvitsi edes komentaa alaisiaan. Brittihistorijoitsijan teos on suunnattu Saksan historiasta, natseista ja Hitleristä toden teolla kiinnostuneille. Mielenkiintoisen lisänsä suomalaisille lukijoille tuo tapa, jolla Kershaw esittää Hitlerin Saksan ja sen liittolaisten väliset suhteet. Toimiko Suomikin omista lähdökohdistaan "Führerin ulkopolitiikkaa kohti"?
JH/Arabianrannan kirjasto
Hitler - saatavuus HelMet-verkkokirjastossa
25.11.2010
Eurooppalainen mielenmaisema
Martti Puukko: Rautaesiripun riekaleet – aikamatkoja uudessa Euroopassa. Kirjapaja 2010.
Kustantaja mainostaa Martti Puukon kirjaa ”Rautaesiripun riekaleet” aikamatkaksi eurooppalaisessa mielenmaisemassa. Juuri siitä kirjassa on kyse: mielenmaisemasta, jonka äärimmäisiä sopukoita synkentää edelleenkin Josef Stalinin ja Adolf Hitlerin pitkä varjo; maisemasta, jonka portinvartijoina toimivat salaisen poliisin aina yhtä uupumattomat mustiin keinonahkatakkeihin sonnustautuneet miehet. Portinvartijoiden kekseliäisyyskin tuntui ehtymättömältä. Luvussa, jossa Puukko kertoo vierailustaan Bautzenin kaupungissa toimineessa DDR:n salaisen poliisin Stasin vankilassa, kuvataan elämää totalitaarisessa järjestelmässä. Vankila oli niin salainen, etteivät Puukon haastattelemat Bautzenin pikkukaupungin asukkaat edes tienneet vankilassa olleen myös poliittisia vankeja. Vankilan johtajana toimi tuiki tavallinen ”kansanpoliisi”, henkilökunnalla oli peiteidentiteetit ja vankeja kuljettaneen auton kyljessä saattoi komeilla teksti ”Tuoretta Itämeren kalaa”.
Puukon aikamatkat kuljettavat lukijan natsien keskitysleireiltä tämän päivän Itäisen Keski-Euroopan poliittisiin kabinetteihin ja julkiseen keskusteluun. Menninkäisiä kömpii esiin tuoreesta lähihistoriastakin. Puolassa on herättänyt runsaasti keskustelua historiantutkijoiden Piotr Gontarczykin ja Slawomir Cenckiewiczin vuonna 2008 julkaisema kirja ”Lech Walesa ja turvallisuuspalvelu – lisäys elämäkertaan”. Kirjassaan tutkijat väittävät 1980-luvulla Puolassa kansalliseksi ikoniksi nousseen ja Nobelin- palkinnon saaneen presidentti Lech Walesan toimineen 1970-luvulla Puolan salaisen poliisin ilmiantajana peitenimellä Bolek. Väite sai tyrmistyneen vastaanoton. Tutkijoita vastaan on hyökätty voimakkaasti eri tiedotusvälineissä. Heitä on pidetty pelkkinä sensaationhakuisina julkisuudentavoittelijoina. Mikä sitten on totuus? Ja onko totuudella edes väliä? Puukon haastatteleman Puolan viimeisen kommunistijohtajan kenraali Jaruzelskin mielestä Walesa on Puolalle eräänlainen tavaramerkki kuten Nokia Suomelle. Jos tahraat Walesan, tahraat Puolan.
Puukon kirjan keskeinen teema ja suoranainen vaatimus on menneisyyden selvittäminen. Se, joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee myös tulevaisuutta. Oman osansa sivalluksista saa myös Suomi. Liettuan entinen valtionhoitaja ja EU- parlamentaarikko Vytautas Landsbergis pohtii jälkikäteen kirjan sivuilla Suomen nihkeää suhtautumista Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiin. ”Suomihan ei ollut täysin itsenäinen valtio. Ymmärsimme, että se oli poliittisesti eräänlainen Moskovan satelliittivaltio, jolla oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, mikä vaikutti siihen, ettei Suomi voinut tehdä politiikkaa, jota Moskova ei hyväksynyt:” Niinpä niin, Suomi on erilainen liettualaisin silmin nähtynä.
Martti Puukko on itäisen Keski-Euroopan asioihin perehtynyt toimittaja, kirjailija, elokuvantekijä ja kääntäjä.
Martti Puukon tuotantoa:
Unelman pitkä varjo: raportteja Puolasta, Tsekistä, Slovakiasta ja Unkarista. Painatuskeskus 1995.
Puolalainen vuorokausi. Tammi 1997
Nauru pidentää tuomiota: puolalais-venäläinen vitsimaaottelu. Toim. Martti Puukko & Ilmari Susiluoto. Ajatus 2009.
Rautaesiripun riekaleet: aikamatkoja uudessa Euroopassa. Kirjapaja 2010.
Kari Vante
Arabianrannan kirjasto
23.10.2010
Kun maailma loppuu sellaisena kun sen tiedät
Cronin, Justin: Ensimmäinen siirtokunta, WSOY, 2010. Suomentanut Arto Schroderus
Vampyyrithn ovat nyt muotia, niiltä ei voi välttyä vaikka aihe ei erityisemmin kiinnostaisikaan. Tämä kirja kuitenkin ottaa vamppyyreihin hieman erilaisen näkökulman kuin valtavirta.
Yhdysvaltojen armeija on aloittanyt vaaralliset kokeet: vangeille tartutetaan virus joka suo heille epäinhimillisen nopeuden ja heistä tulee valonarkoja. Heidän elintoimintonsa hidastuvat, josta päätellään että elinikä voisi tämän takia pidentyä. Virus ei kuitenkaan ole vailla sivuvaikutuksia: kaikki inhimillisyys joka vangeilla oli katoaa, eikä syntyneisiin olentoihin saada älyllistä yhteyttä.
Tutkijat toivovat viruksen tuovan tieteellisen läpimurron, mutta käynnistävätkin maailmanlopun: viruksenkantajapedot pakenevat ulkomaailmaan, eikä vastalääkettä virukseen ole. On vain yksi toivo, nuorena laitokseen tuotu orpotyttö.
Kirja on synkkää skifiä ja trilogian ensimmäinen osa. Kirjailija on saanut jo aiemmasta tuotannostaan kaksi palkintoa. Eikä kirjankaan ansiot ole kovin vähäiset: siihen on ostettu filmausoikeudet pelkän lukunäytteen perusteella.
Ensimmäinen siirtokunta - saatavuus HelMetissä
Noora Kumpulainen / Arabianrannan kirjasto
10.9.2010
Yeah! Yeah! Yeah!
Gould, Jonathan: Can`t buy me love : Beatles, Britannia ja Yhdysvallat, Johnny Kniga, 2010
Beatlesien tarina on käyty kirjoissa ja muistelmissa läpi jo useaan otteeseen.
Liverpoolin poppareiden vaiheet ovat kaikille tuttuja, samoin kuin heidän ikivihreiksi kohonneet sävelmät. Voiko Beatlesista kertoa vielä jotain uutta. Jee jee, kyllä vaan. Jonathan Gouldin Can't buy me love : Beatles, Britannia ja Yhdysvallat osoittaa että Beatlesia voi käsitellä vieläkin tuoreella tavalla. Kirjassa käydään toki läpi yhtyeen vaiheet beatlejen lapsuudesta aina bändin perustamiseen ja sen nousuun ja hajoamiseen, mutta mielenkiitoisinta on kulttuurihistoriallinen konteksti johon Beatlesien tarina on liitetty. Brittiläisen imperiumin ja luokkayhteiskunnan väistyminen, 60-luvun kultturilliset virtaukset sekä se transatlanttinen kulttuurihistoria, jossa beatles syntyi ja jossa se otettiin vastaan ovat kirjan kiehtovinta antia. Lisäksi vähintään yhtä antoisaa on lukea Gouldin oivaltavia analyysejä yhtyeen musiikista, tutut ja ehkä kuluneiltakin tuntuneet kappaleet saavat uutta ja yllättävää tuoreutta. Aivan syyttä ei Gouldin kokonaisvaltaista teosta ole pidetty yhtenä parhaista ellei jopa parhaimpana Beatles-kirjana.
Can't buy me love : Beatles, Britannia ja Yhdysvallat - saatavuus HelMetissä
JH / Arabianrannan kirjasto
7.8.2010
KUKA TAHANSA PYSTYY TEKEMÄÄN OMAN LEHTENSÄ
Hilse : suomipunkin alku ja juuri / toimittanut Miettinen, Like, 2008
1980-luku valoi Pelle Miljoonasta ja Eppu Normaalista suomalaisen populaarikulttuurin Mannerheim-patsaita, mutta kuka muista Jyrki Siukosta? Kollaa kestää –yhtyeen rumpali oivalsi paremmin kuin useimmat punkin ytimen: se ei ollut nuorisokulttuuria, se ei ollut rock-musiikin alalaji, se ei ollut lopullinen totuus kaikesta. Se oli lopulta melko harvalukuisen porukan kiihkeä yritys elää rehellisesti, nauttia olemassaolosta ja soittaa hyvää musiikkia historian lopun kynnyksellä. Jos ken halajaa 30 vuoden jälkeen saada otteen tästä aina ajankohtaisesta pyrkimyksestä, on paras aloittaa tarttumalla Hilse-lehteen. Hilse oli punk-kansan Hesari ja suomalaisen fanzine-lehdistön kantaisä. Se syntyi punkin ensimmäisen aallon myötä vuonna 1977 ja kuoli samaisen aallon murtuessa aikuisrockin valtamereen vuonna 1980. Pääkirjoittaja Miettinen on valikoinut Liken julkaisemaan yli 300-sivuiseen antologiaan edustavan katselmuksen käsin tekstattuja artikkeleita ja vaihtelevalla laadulla painettuja kuvia lehden yhdeksästätoista numerosta. Artikkeleiden lomassa kulkee kommentaariraitana Miettisen muistelmia kunkin lehden koostamiseen liittyvistä sattumuksista ja tuntemuksista. Lisäksi kirjaan on koottu lyhyehköjä haastatteluita Hilseen historiaan olennaisesti niveltyvistä hahmoista.
Hilse : suomipunkin alku ja juuri - saatavuus HelMetissä
Juuso Paaso / Arabianrannan kirjasto
19.6.2010
Intifada sarjakuvana
Sacco, Joe: Palestiina, WSOY, 2004
Joe Saccon Palestiina on sarjakuvareportaasi Gazan ja Länsirannan elämästä ja oloista vuosina 1991-92. Kadunmiehen näkökulmasta, oivaltavasti ja humoristesesti esittetty raportti ensimmäisen intifadan ajalta on sarjakuvaa laadukkaimmillaan. Saccon kuvaamat mielenosoitukset, hajotetut perheet, vierailut kodeissa, keskustelut aktivistien kanssa ja vierailut pakolaisleireillä välittävät elävästi koko tilanteen kurjuuden. Palestiinaa on verrattu Art Spiegelmanin palkittuun Mausiin ja kyseessä ovatkin hengenheimolaiset, jotka paljastavat yksittäisten ihmisten kohtaloita ja tarinoita maailman ja historian myllerryksissä.
Palestiina - saatavuus HelMetissä
JH/Arabianrannan kirjasto
20.5.2010
Vihreän veran manuaali
Bray, Ken: Jalkapallon salat, Like, 2010
Millä taktiikalla ja ryhmityksellä joukkueet pelaavat, kuinka ammutaan kierteinen vapaapotku, mitä pukukopeissa puhutaan, kuinka paineneet käsitellään? Ken Brayn Jalkapallon salat paljastaa tieteellisellä tarkkuudella maailman suosituimman pelin historian ja salatut säännöt helppotajuisesti. Futismatsin seuraamisessa on paljolti kyse kyvystä lukea peliä, seurata potentiaalisia tapahtumia ja strategisia siirtoja kentällä. Jalkapallon salat tarjoaa oivan avun kisakatsomoihin niin asinatuntijoille kuin aloittelevillekkin kommentaattoreille. Ota irti enemmän kesän MM-kisoista!
Jalkapallon salat - saatavuus HelMetissä
JH/Arabianrannan kirjasto
16.4.2010
Taistolaisuuden ja citykulttuurin välistä
Aloha! : Uusi laulu- ja Aloha! -lehtien valitut palat 1978-1986 / toimittaneet Kari Lempinen, Jukka Lindfors ja Markku Salo, WSOY, 2009
Alunperin "demokraattisen liikkeen" nuottijulkaisuihin keskittynyt Uusi Laulu vaihtoi 1970-luvun lopulla nimensä muotoon Aloha! ja teki pesäeron aiempaan viiteryhmäänsä. Tyylikseen lehti valitsi ironissatiirisen journalismin, jolle mikään ei ollut vierasta. Dali, Dingo, ruotsinlaivat, ranskalainen filosofia, camp, rillumarei, Danny ja Armi Myyrmäessä, sosialidemokratia ja kaikki outo ja inhimillisesti vieras sai ansaitsemansa käsittelyn. Nyt Uuden Laulun, joka ehti vaatia keskiolutta R-kioskeihin jo Kekkosen aikaan ja lanseerasi tyylin köyhän oikeutena sekä Alohan! artikkelit, reportaasit ja syvähaastattelut on koottu yksiin kansiin yli neljäsataa sivuiseksi näköislaitokseksi. Kirja on kulttuurihistoriaa ajalta, jolloin tekijöiden mukaan oli vaivatonta olla kulttuuriradikaali. Samalla se tarjoaa uudelle lukijalleen omalla omituisella tavallaan kuvan Suomesta matkalla pysähtyneisyydestä kohti juppien kulutusjuhlia.
JH/Arabianrannan kirjasto
14.3.2010
Missä mennään todella
Hotakainen, Kari: Ihmisen osa, Siltala, 2009
Kari Hotakaisen viimeisimmän kirjan aiheena on koko Suomen henkinen tila, äkkirikkaat ja syrjäytyneet, konsulttien puheella pyörivä markkinatalous ja niukassa arkipäiväissä selviytyminen. Eri suuntiin rönsyilevä tarina alkaa kirjailijan ostaessa eläkkeelä olevalta nappikauppiaalta Salmelta tämän elämäntarinan kirjansa aiheeksi. Koko projektiin ja kirjallisuutten yleensäkin epäillen suhtautuvan Salmen kertomus omasta sekä miehensä ja lastensa elämästä avaa näkymän suomalaiseen nykytodellisuuteen. Kirjan kansien väliin mahtuvien sekä hyväosaisten että putoajien kohtalot nivoo yhteen lopulta suuri suru, joka paljastuu juonen kallistuessa kohti loppua. Vaikka Hotakaisen traagisen ja lohduttomankin kirjan teksti on hänen aiempiin teoksiin verrattuna niukempaa ja ankarampaa, on mukana kuitenkin aina huumori ja oivaltavat kiteytykset, jotka nostavat hymynkareen kirveellä veistetyimmillekin kasvoille.
Ihmisen osa - saatavuus HelMetissä
JH/Arabianrannan kirjasto
10.2.2010
Rakkaus ja velvollisuus
Linder, Marie: Aikamme nainen: luonteenkuvaus, Antikvariaatti Vilho, 2009
Marie Linderin romaani "Aikamme nainen" (alk. "En qvinna af vår tid") on yksi varhaisimmista suomalaisista romaaneista. Kuten useat muutkin varhaiset naisten kirjoittamat suomalaiset romaanit, myös "Aikamme nainen" jäi paljolti unohduksiin, kunnes viimeisten vuosikymmenien aikana teokset ovat nousseet uuden kiinnostuksen kohteeksi. 142 vuotta alkuperäisen ilmestymisensä jälkeen "Aikamme nainen" on vihdoin luettavissa suomeksi Benita Holopaisen sujuvana suomennoksena, jonka on julkaissut Holopaisen omistama Antikvariaatti Vilho.
"Aikamme nainen" poikkeaa sisällöltään paljon muista varhaisista suomalaisista romaaneista. Kun muissa romaaneissa tapahtumat sijoittuvat Suomeen tai ainakin sisältävät suomalaisia henkilöhahmoja, Linderin teoksen päähenkilönä on englantilainen aatelisnainen Lucy Suffridge. Eikä Lucy ole mikään kuuliainen perheenemäntä tai kaino rakastettu, jollaisia varhaisessa romaanikirjallisuudessa tuntuu esiintyvän runsaasti. Ei, Lucy on itsenäinen ja voimakastahtoinen nainen, joka herättää ihmetystä matkustaessaan yksinään ilman miespuolista saattajaa, vaikka on naimaton. Niin itsenäisiä naishahmoja ei varhaisimmista suomalaisista romaaneista juurikaan löydy.
"Aikamme nainen" käsittelee rakkauden ja velvollisuuden ristipaineita, jotka askarruttivat sivistyneistöä 1800-luvulla. Lucyn isä lordi Suffridge on päättänyt naittaa tyttärensä miehelle, jota Lucy ei rakasta. Nykyaikaisuudestaan huolimatta Lucy ei voi olla tuntematta velvollisuudentunnetta sairasta isäänsä kohtaan; olihan 1800-luvulla kuuliaisuus vanhempia kohtaan valtavan paljon voimakkaampaa kuin 2000-luvun Suomessa. Oman makunsa soppaan tuovat komea ruotsalainen aatelismies ja vähitellen paljastuvat synkät salaisuudet.
Linderin romaanin voi lukea pelkästään rakkaustarinana mutta myös psykologisena aikalaiskuvauksena ja ilmestymisaikansa naisen asemaa koskevan keskustelun puheenvuorona. Toisaalta Lucy on tietyssä määrin kirjailijan omakuva: Marie Linder koki roolinsa kartanonrouvana ahtaaksi ja kaipasi vapautta siinä määrin, että pohti jopa avioeroa, kuten Katri Lehto kertoo Linder-elämäkerrassaan "Kytäjän kreivitär". Vaikka "Aikamme naisen" problematiikka on ehkä menettänyt merkitystään naisen aseman kohentuessa, voi nykylukijakin ihmetellä, kuinka jo 1860-luvulla on saatettiin kirjoittaa lady Lucy Suffridgen kaltainen nykyaikainen sinkkuhahmo, jolle avioliitto ei ole elämän suurin päämäärä.
Matti Järvinen
Käpylän kirjasto
8.1.2010
Ajan virrassa
Laura Honkasalo: Eropaperit, Otava, 2009
Kun kirjan nimi on Eropaperit ja kirjailijana Honkasalo, voisi kuvitella, että luvassa on erokirja 70-luvun tyyliin. Osittain tämä pitääkin paikkansa, mutta Honkasalon uutukainen kykenee paljon enempään. Se on hienoa ajankuvausta kolmelta eri aikakaudelta, kolmen eri sukupolven naisten kokema-na, aina 40-luvulta tähän päivään. Kirjailijalla on kyky eläytyä jokaiseen aikaan, kuin olisi kokenut sen itse.
Itse 70-luvulla syntyneenä ja avioeron lapsena kokeneena, hän kyllä tietää mistä puhuu, mutta myös vanhemman ajan kuvailut ovat hämmentävän henkilökohtaisen tuntuisia.”Kun lakanat kotona hapertuivat, äiti leikkasi ne halki ja ompeli keskeltä polkusingerillään. Sinikka halusi uusia pehmeitä lakanoita. Hän muisti, miten äiti säilytti hyvää leninkikangastaan kaapissa vuosikaudet, sillä koskaan ei tullut kyllin hienoa tilaisuutta. Kangas oli kuin äidin elämä. Heitettiin käyttämättömänä pois.”
Ahdistavasta aiheesta huolimatta kirja on toivoa antava lukukokemus.
Eropaperit - saatavuus HelMetissä
JP/Arabianrannan kirjasto
2.12.2009
Vanhan Wallanderin viimeinen tutkimus
Mankell, Henning: Rauhaton mies, Otava, 2009
Henning Mankell on noussut Kurt Wallander -romaaneillaan yhdeksi suosituimmista pohjoismaisista rikoskirjailijoista. Hänen romaaniensa pohjalta on tehty lukuisia elokuvia, ja onpa Wallanderia ehtinyt esittää kolme eri näyttelijääkin. Vuosien tauon jälkeen Wallander palaa taas tutkimaan rikoksia kirjallisemmassa muodossa: romaanissa Rauhaton mies.
Yleensä Wallander ratkoo muihin ihmisiin kohdistuneita rikoksia, mutta tällä kertaa rikos koskettaa Wallanderia henkilökohtaisesti, kun hänen tyttärensä appi katoaa salaperäisesti. Katoaminen saa Wallanderin käynnistämään yksityisen tutkimuksensa virallisen tutkinnan rinnalla. Tutkimus vie hänet selvittelemään vuosikymmenien takaisia asioita, joihin kuuluvat ruotsalaisten surullisenkuuluisat sukellusvenehavainnot.
Kirja keskittyy tiiviisti päähenkilöönsä ja tämän edesottamuksiin. Se ei kerro kuitenkaan pelkästä rikoksesta vaan samalla myös vanhenemisesta. Esiin nousee tapahtumia ja henkilöitä Wallanderin menneisyydestä, ja kirjasta muodostuu tavallaan Wallanderin elämän lopputilinpäätös. Jos Mankellin aikaisemmissa kirjoissa yhteiskuntanäkemys on varsin synkkä, sitä se on myös Rauhattomassa miehessä.
Mankell ei ole mitenkään lempeä kuuluisalle hahmolleen. Kirjasta jääkin sellainen vaikutelma kuin kirjailija olisi kirjoittanut sen päästäkseen lopultakin rauhaan Wallanderista. Arthur Conan Doyle joutui herättämään Sherlock Holmesin kuolleista lukijakunnan vaatimuksesta. Aika näyttää, joutuuko Henning Mankell palaamaan vielä Kurt Wallanderiin tavalla tai toisella.
Rauhaton mies - saatavuus HelMet kirjastoissa
Matti Järvinen / Käpylän kirjasto
6.11.2009
Kalliossa ja maailmalla
Sinnemäki, Anni: Aleksis Kiven katu : runoja, Otava, 2009
Anni Sinnemäen uusi runokokoelma Aleksis Kiven katu vie lukijan moniin eri kaupunkeihin. Välillä ollaan Brysselissä, lasipalatsissa, missä suuret koiratkin ovat vähällä muuttua posliinipatsaiksi. Välillä matkustetaan Moskovaan, missä porttiholveja reunustavat suuriin julisteisiin painetut virheettömät naisvartalot. Välillä kuljetaan Firenzessä, missä lakeerikenkäiset lapset ryöstävät turisteilta hedelmiä suoraan kädestä. Välillä taas kävellään kotoisasti Keravalla, pakkasessa, kehyskuntaidyllissä.
Kuitenkin kokoelman tarkimmat lähikuvat ja laajimmat panoraamat keskittyvät Helsinkiin. Töölönlahti pyörittää itsensä ympäri töihinmenijöitä ja lenkkeilijöitä, pääministerikin siellä vilahtaa. Lahti on kaunis niin iltaisin kuin aamuisin. Sinnemäki kirjoittaa: Joka tapauksessa tämä on kaupungin keskuspuisto/ siitä mitä ympärille rakennetaan riidellään paljon/ On kohta josta lasitalokin on kaunis/ lyhty lahden toisessa päässä.
Kokoelman keskiö piirtyy Alppiharjun ympäri. Alppiharjulta käsin on hyvä lähteä seikkailemaan Helsinkiin, se on portti moneen suuntaan. Alppiharjulla sijaitsee myös Aleksis Kiven katu. Se on leveä ja avara puistotie, niin avara, että tien toinen pää katoaa aina horisonttiin, äärettömään kuin kolmosen ratikan ympyräinen reitti. Sinnemäki kuvaa: Aleksis Kiven katu on maailman/ kaunein katu, leveä ja tyhjä/ Nouseva aurinko valaisee/ konepajan rakennusten tiilet/ aamuselta haettujen keskiolutpullojen/ hohtavat ruskeat kyljet.
Sinnemäen lause on puheenomainen, vapaa ja konstailematon, kömpelyydessään vilpitön. Sinnemäki tuo runoihin konkretiaa pitämällä katseen matalalla ja unohtamalla norsunluiset vankilat. Runojen lähtöpisteenä on usein jokin yksinkertainen havainto. Sanontaa sävyttää melankolisuus, itseironisuus ja huumori, sekä myös poliittis-historialliset viittaukset osana lyyrisen minän mielenlaatua. Kokoelma jakautuu teemoihin: ensimmäinen osa puhuu rakkaudesta ja parisuhteesta, toinen ystävistä ja kolmas lapsuudenkodista. Kaikkia yhdistävänä teemana voisi pitää ehkä yhdessäoloa.
Sinnemäen runoja on kutsuttu nostalgisiksi. Pikemminkin niistä voi paikantaa romanttisen sävyn, kaipuun. Kaksi tasoa, menneisyys ja nykyisyys, ovat kytköksissä toisiinsa ja ne synnyttävät läpäisykohtia, joissa paljastuu eräänlainen halu palauttaa ajalle sen historiallisuus ja jaettavuus sekä toisaalta kiintymys arkeen. Menneisyyttä jäsennetään kaipuun kautta. Runoissa on läsnä myös sukupolvien ketju, joka esim. runossa Kuolema tulee esiin kivijalan halkeamassa, kaiken hajoavan eli inhimillisen symbolina.
Aleksis Kiven katu : runoja - saatavuus HelMetissä
Virve Miettinen / Helsingin kaupunginkirjasto
7.10.2009
Helikoptereilla helvettiin
Vietnamin sota / toim. Andrew Wiest, Ajatus kirjat, 2009
Yhdysvalloissa Vietnamin sotaa käsitteleviä teoksia ilmestyy hyllymetreittäin, mutta suomeksi ei elokuvista ja televisiosta tuttua aihetta käsittelevää kirjallisuutta ole ilmestynyt. Andrew Wiestin toimittanma Vietnamin sota kokoaa yhteen sodan syyt ja sen kulun alkaen Ranskan siirtomaahallinnon toimista 1940-luvun Indokiinassa päätyen Pohjois-Vietnamin armeijan ja Vietkongin sissien voittoon amerikkalaisista ja Saigonin evakuointiin.
Vietnam on historiansa aikana ollut usein suurvaltojen mielenkiinnon kohteena. Tuhat vuotta jatkuneiden kiinalaisten valloituspyrkimyksisten vastustaminen kouli vietnamilaisista sitkeitä sotureita, jotka jatkoivat taisteluperinteitään kylmän sodan ristiriidoista puhjenneessa Vietnamin sodassa ensin ranskalaisia, myöhemmin amerikkalaisia vastaan. Vietnamin sodan syyt ja luonne eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Toisaalta kyseessä on kommunismin ja länsimaailman välinen konflikti,toisaalta Vietnamin itsenäisyystaistelu kolonialisteja vastaan. Sota voidaan nähdä myös Tyynenmeren alueellisena konfliktina,jossa Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Australia ja Thaimaa pelkäsivät kommunismin leviämistä Ranskan siirtomaavallan alta vapautuneissa maissa. Amerikkalaisten liittyminen sotaan tapahtui vähitellen, mutta miksi se alunperin päätti tukea Ranskan siirtomaavaltaa geopoliittisesti vähämerkityksellisellä alueella ja kuinka mahtava suurvalta joutui lopulta tunnustamaan tappionsa kolmannen maailman talonpoikaisarmeijalle ovat kysymyksiä, johon Wiestin teos etsii vastauksia. Kirjan artikkeleissa saavat äänensä kuuluviin niin historioitsijat kuin molempien osapuolien taistelijat sekä siviilit ja journalistit. Kartoin ja runsain valokuvin varusteltu kirja on kiehtovaa luettavaa kaikille 1900-luvun historiasta kiinnostuneille.
Vietnamin sota - saatavuus HelMetissä
JH/Arabianrannan kirjasto
20.8.2009
Pirullista menoa Barcelonassa
Ruiz Zafon, Carlos: Enkelipeli, Otava 2009, suo. Tarja Härkönen ja Anu Partanen
Carlos Ruiz Zafon on kiistatta nyky-Espanjan luetuin kirjailija. Jo hänen vuonna 2004 suomeksi ilmestynyt romaaninsa Tuulen varjo oli sekä kirjailijan kotimaassa että myös kansainvälisesti huikea menestys. Viisi vuotta myöhemmin suomeksi ilmestynyt Tuulen varjon sisarteos Enkelipeli oli – jos mahdollista - vieläkin suurempi menestys. Ensimmäisen viikon aikana kirjaa myytiin Espanjassa peräti 600 000 kappaletta. Kirjan suomenkielinen nimi Enkelipeli on kirjan tapahtumien kannalta hieman harhaanjohtava. Enkelin leikki (Angel´s game, engl.) tuo nimenä paremmin kirjan kerroksellisuuden. Kirjan enkeleitä on oikeastaan kaksi. Toinen on kirjailija itse ja toinen on romaanin henkilöitä marionetteinaan pitävä paholaismainen pariisilaiskustantaja Corelli. Zafon leikkii kirjassaan eri tyylilajeilla. Kirjassa yhdistellään surutta kauhuromantiikkaa dekkarijuoneen ja dostojevskimaiseen syvälliseen pohdiskeluun elämästä. Kirjan yksi keskeinen teema on unelmien ja todellisuuden välinen ristiriita. Kirjan päähenkilön, köyhän kirjailijan David Martinin, on kirjoitettava henkensä pitimiksi yökaudet tajunnantäytettä viihdettä janoavalle lukijakunnalle. Hänen taiteellisesti kunnianhimoisin romaaninsa sen sijaan päätyy unohtuneitten kirjojen hautausmaalle. Romaanin tapahtumat sijoittuvat Francon aikaa edeltävään 20- ja 30-luvun Barcelonaan.
Enkelipeli - saatavuus HelMetissä
KV/Arabianrannan kirjasto
4.6.2009
Kaikki alkoi äidin patojen äärellä Espoossa
Sjögren, Vivi-Ann: Vivi-Annin keittiössä. Schildts 2007.
Vivi-Ann Sjögren on kirjoittanut itsensä näköisen keittokirjan. Kirja on villi, joka suuntaan rönsyilevä ja seikkailunhaluinen. Kirjasta löytyy ohjeet vähän kaikkeen. On pikkupurtavaa, keittoja, kala- ja liharuokia, kasvisruokia, villivihanneksia, juomia, makuja maailmalta, isoäidin salaisia reseptejä ynnä muuta. Kaikkiaan kirjassa on yli 700 reseptiä.
Mutta onko keittokirja vain keittokirja. ” Keittiöt ovat kuin ihmiset. Toisia rakastaa varauksettomasti ensi hetkestä alkaen, toisiin täytyy totutella. Joistain tulee tunne niin kuin ne olisi tuntenut koko ikänsä, eikä voi ymmärtää missä ne ovat piileksineet”, kirjoittaa Vivi-Ann Sjögren. Hyvä keittokirja kertoo jotakin siitä kulttuurista ja ihmisistä, jotka ovat ohjeet iloksemme luoneet.
Vivi- Annin keittiössä valittiin vuoden ruokakirjaksi Ruotsissa pohjoismaisen ruokakirjallisuuden kategoriassa 2008.
Vivi-Annin keittiössä - saatavuus HelMetissä
KV/Arabianrannan kirjasto
11.5.2009
Häivähdys mennyttä maailmaa
Isän huone – kulttuurivaikutajien tyttäret kertovat, SKS 2008
Joku varmaankin vielä muistaa aikanaan hyvin suositut Suomisen perhe- elokuvat. Vaikka viisihenkinen Suomisen perhe eli isän, tuomari Suomisen, valtion virkamiehen pitkän ja kapean leivän varassa, heillä oli varaa kotiapulaiseen, tilavaan huoneistoon keskellä kalleinta Helsinkiä ja omaan kesähuvilaan. Kun kesällä siirryttiin huvilalle, oli itsestään selvää, että myös kotiapulainen otettiin mukaan. Sodanjälkeisen Helsingin puute ja kurjuus ei näy Suomisen perheen pöydässä.
Sama tunnelma heijastuu Kaarina Salan toimittamasta Kirjasta Isän huone- kulttuurivaikuttajien tyttäret kertovat. Asutaan Suomisen perheen tapaan tilavissa huoneistoissa Helsingin ydinkeskustassa ja kesät vietetään maaseudun rauhassa järven rannalla. Elämän nurja puoli ei näytä kasvojaan myöskään menneitten vuosikymmenten kulttuurivaikuttajien – Matti Kuusen, Toivo Vuorelan, Rafael Koskimiehen, Martti Haavion ja monen muun – tyttärien muistoissa. Ellei nyt sitten joku pidä jokakesäisiä mansikkamaatalkoita traumaattisena kokemuksena. Jotain särmää idylleissä kuitenkin on: isät olivat lähes tulkoon jokaisen muistelijan silmissä etäisiä, vetäytyviä, omaa rauhaa kaipaavia ja osin myös ankariakin. Isän huone on salaperäinen kaupunkiasunnon kirjojen ja paperien täyttämä tupakalta tuoksuva työhuone tai kesähuvilan saunakammari, johon muulla perheellä ei ollut asiaa.
Isän huone - saatavuus HelMetissä
KV/Arabianrannan kirjasto
14.4.2009
Matkalla sodan runtelemassa Euroopassa
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin : totta ja tarua Euroopasra 1947, WSOY 2008
Syksyllä 2008 Mika Waltarin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. WSOY juhlisti merkkivuotta julkaisemalla uuden painoksen Waltarin mainiosta matkakirjasta, Lähdin Istanbuliin. Vaikka teos on julkaistu jo 1948, tuntuu se edelleenkin hämmästyttävän ajankohtaiselta. Waltari on kirjoittajana myös yllättävän avoin. Hän ei häpeile kertoa sairaalakokemuksistaan, juopottelustaan tai pelihimostaan. Waltari on kuitenkin aina valloittavan humoristinen, jopa itseironiassaan. Hän muistuttaa suurten historiallisten romaaniensa sankareita antaessaan kauniiden naisten pettää itseään, mutta keski-ikäinen Waltari on silti heikkoudessaankin varovainen eikä anna ryöstää itseään aivan putipuhtaaksi. Jokin kohtuus petoksessakin täytyy olla, hän tuntuu tuumivan.
Ennen kaikkea Lähdin Istanbuliin on kuitenkin loistelias sodan jälkeisen Euroopan kuvaus. Waltari matkustaa kirjassa aluksi vaimonsa kanssa sodan runtelemaan köyhtyneeseen Pariisiin ja Geneveen. Vaimon palattua takaisin Suomeen Waltari jatkaa matkaansa yksin Venetsiaan, Roomaan ja lopulta Istanbuliin keräämään aineistoa historiallista romaaniaan, Johannes Angelos, varten. Kirjassa näkyy myös Waltarin toinen puoli. Hän on tarkka havaintojen tekijä ja uuttera kirjoittaja. Hänellä on myös ylivertainen kyky nähdä satoja vuosia sitten tapahtunut mielessään: Istanbulin historialliset kerrostumat, ottomaanien valta, kuohuva islam.
KV/Arabianrannan kirjasto
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin - saatavuus HelMetissä
10.3.2009
Kahden kulttuurin välissä
Jhumpa Lahiri: Tuore maa (Unaccustomed earth, suom. Kersti Juva), Tammi, 2008
Intialaissyntyisen amerikkalaiskirjailija Jhumpa Lahirin novellikokoelma Tuore maa kertoo ihmisistä kahden kulttuurin välissä. Intialaisten vanhempien amerikkalaistuneet lapset yrittävät löytää oman elämäntapansa jostain intialaisen yhteisöllisyyden ja länsimaisen yksilöllisyyden välimaastosta. Lahiri kuvaa keskiluokkaisten siirtolaisperheiden sisäisiä ihmissuhteita tarkkanäköisesti ja kaunistelematta. Avioliitot, sisarussuhteet ja etenkin suhteet vanhempien ja lasten välillä ovat muuttuneet sukupolvien ja erilaisten elämäntapojen väliseksi taisteluksi. Länsimaisen yhteiskunnan tarjoama vapaus ja materiaalinen ylenpalttisuus tuntuvat johtavan onnen sijaan vieraantumiseen ja yksinäisyyteen. Tuore maa – kokoelman novellit muodostavat mielenkiintoisen kokonaiskuvan irrallaan olevista ihmisistä, jotka etsivät omaa tuoretta maataan, johon juurtua.
Jhumpa Lahiri: Tuore maa - saatavuus HelMetissä
9.2.2009
Melusaasteen armoilla
Outi Ampuja: Oikeus hiljaisuuteen: pamfletti, WSOY,2008
Eikö sirkkojen siritys enää kuulukkaan vaikkei ikä vielä painakkaan? Etkö pysty keskustelemaan seuralaisesi kanssa ravintolassa? Syynä on meitä ympäröivä kakofoninen melusaaste, joka pyyhkäisee kaiken hiljaisuuden tieltään. Stressiä ja aggressiivisuutta aiheuttava melu nostaa verenpainetta ja heikentää oppimista. Outi Ampujan Oikeus Hiljaisuuteen on pamfletti harvojen ylellisyydeksi muuttuneen hiljaisuuden puolesta.
JH/Arabianrannan kirjasto
Outi Ampuja: Oikeus hiljaisuuteen: pamfletti - saatavuus HelMetissä
7.1.2009
Valoa pimeään
Hannele Klemettilä: Keskiajan julmuus, Atena, 2008
Keskiajalla on synkkä maine. Yleisissä mielikuvissa tätä antiikin ja uuden ajan
väliin sijoittuvaa ajanjaksoa pidetään julmana, väkivaltaisena ja raakana.
Hannele Klemettilä purkaa uusimmassa teoksessaan myyttejä keskiajan pimeydestä ja julmuudesta. Se mikä meidän aikamme näkökulmasta saattaa näyttää järjettömältä raakuudelta olikin ehkä keskiajan ihmiselle vain ankaruutta, jonka motiivina oli lähimmäisenrakkaus ja huoli sielujen pelastumisesta. Klemettilä käy kirjassaan läpi mm. sodankäyntiin, naisten aliarvostukseen, lasten kaltoinkohteluun ja eläinten rääkkäämiseen liittyviä kysymyksiä ja arvioi niitä uudelleen uusimman keskiaikatutkimuksen valossa. Samalla hän myös käsittelee näitä aiheita nykypäivän kannalta. Vaikka keskiaika oli ankaraa aikaa myös silloin ihmiset kavahtivat turhaa ja järjetöntä väkivaltaa ja pitivät lähimmäisenrakkautta korkeana hyveenä. Keskiajan brutaalius onkin ennen kaikkea meidän aikamme keksintö, jolla olemme korottaneet itsemme menneisyyden ihmisiä paremmiksi. Kirjaa lukiessa nouseekin mieleen millaisen kuvan 1900-luvun ihmisistä ja heidän kulttuuristaan saattaisi saada vaikkapa 2500-luvulla kirjoitetuista historiankirjoista. Ei välttämättä kovin mairittelevaa.
JH/Arabianrannan kirjasto
Hannele Klemettilä: Keskiajan julmuus - saatavuus HelMetissä
1.12.2008
Nuoren addiktin elämästä 
Denis Johnson: Jeesuksen poika, Basam Books, 2008
Jeesuksen poika on novellikokoelma, jonka tarinat ovat palasia heroiinista ja alkoholista riippuvaisen nuoren miehen elämästä. Tämä nimetön kertoja ottaa lukijan matkaseurakseen luoviessaan huumeiden huurruttamien hyvänolonhetkien ja selvänä kohdatun todellisuuden herättämän epätoivon ja pelon syvissä vesissä. Onnettomat rähjäiset kapakat, kipeät ihmissuhteet, satunnainen väkivalta, väärät valinnat ja kummalliset sattumat värittävät kertojan yksinäistä matkaa kohti selvempää tulevaisuutta.
Denis Johnson levittää lukijan eteen julman ja toisenlaisen amerikkalaisen todellisuuden, jossa kilpailu armottomissa olosuhteissa on kovaa, menestyjät harvassa ja maailma riippuvuuden ja väkivallan rikkoma. Kaikesta huolimatta kirjan novelleissa elää toivo ja ilo. Vaikka jokainen asia ihmisen elämässä olisi pielessä ja ympäröivien olosuhteiden sekä väärien valintojen mustaama, kaiken keskellä on tavallinen ihminen, joka voisit olla sinä. Kirjailijan tarkkanäköinen kerronta on lämmintä ja inhimillistä.
Väljästi omaelämäkerrallinen novellikokoelma, Jeesuksen poika (1992) on Denis Johnsonin tunnetuin teos. Johnson on kirjoittanut lukuisia romaaneja, näytelmiä sekä novelli- ja runokokoelmia. Kirjasta on myös tehty elokuvaversio, jossa näyttelevät mm. Jack Black, Holly Hunter, Dennis Hopper sekä kirjailija itse.
Nina Valtavirta
Denis Johnson: Jeesuksen poika - saatavuus HelMetissä
9.11.2008
Aatteita ja ihmisiä
Jari Tervo: Troikka : romaani, WSOY 2008
Kolme keväällä 1918 Tampereelta Pietariin paennutta vallankumuoksellista muodostavat "solun" nimeltä Troikka. Idealistinen Eljas Rossi, sairaanhoitaja Juliska Viskari ja intomielinen vallankumouksellinen Herman Hevoskoski ovat nuoria, palavasti aattelle omistautuneita ja kostonjanoisia ihmisiä. Heitä kouluttaa oikea historiallinen henkilö Eino Rahja ja tavoitteena on Mannerheimin murhaaminen ja uusi vallankumous. Tervon historiallinen tarina on faktojen ja mielikuvituksen, oikeiden ja fiktiivisten henkilöiden kudelma, jossa ihmiset joutuvat suurten aatteiden ja historian pyörteiden vietäviksi. Loistavat arvostelut saanutta Troikkaa pidetään Tervon tähänastisen tuotannon parhaana teoksena. Vaikuttavine henkilökuvineen ja näkökulmien ja aikatasojen vaihteluineen Troikka onkin taitavasti kirjoitettu ja koskettava kirja.
Jari Tervo: Troikka - saatavuus HelMetissä
1.10.2008
Muistoja ja maailman historiaa
Max Jakobson: Kohtalonvuodet : Suomi nousi, taipui ja selvisi, WSOY 2008
”Suomen juutalaisista on hyvin vähän kirjoitettu – se on ymmärrettävää, koska mehän olemme tavallisia kansalaisia!” kirjoittaa ministeri Max Jakobson tuoreimman kirjansa ”Kohtalonvuodet” viimeisessä lauseessa. Vaikka Jakobsonin teos ei olekaan kertomus Suomen juutalaisten historiasta, kerrotaan kirjassa myös siitä ja vieläpä erittäin mielenkiintoisesti. "Kohtalonvuodet” pohjautuu kirjoittajan poikkeuksellisen laajaan tietämykseen ja tietysti myös hänen henkilökohtaisiin kokemuksiinsa. Suomen, Euroopan, juutalaisten, Jakobsonin suvun ja kirjoittajan oman elämän vaiheet vuorottelevat kirjassa. Ajallisesti kirja kulkee 1800 – luvulta vuoteen 1948 päättyen aikaan jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittiin sopimus keskinäisestä ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta eli niin sanottu YYA-sopimus. Suunnilleen noihin aikoihin alkoi myös Jakobsonin julkisesti tunnettu ura. Niin, Max Jakobsonin kirjan viimeinen lause toi mieleeni seuraavan kirjassa paljon aiemmin kerrotun tapauksen: Seitsemänvuotias Max palasi koulusta kotiin nenä veressä. Huolestunut äiti kyseli mitä koulussa oli tapahtunut. Max kertoi joutuneensa tappeluun, kun pojat olivat haukkuneet hänen isäänsä Jeesuksen tappajaksi. Äiti kysyi Maxilta mitä tämä oli vastannut poikien syytökseen. ”Sanoin, ettei isä niin vanha ole.”
PS. Tämä elävästi kirjoitettu kirja olisi omiaan täydentämään maamme lukioiden historianopetusta.
Martti Puukko
Max Jakobson: Kohtalonvuodet - saatavuus HelMetissä
10.9.2008
Hengissä
Hanna Krall: Herttakuninkaan matkat, Like 2008
Hanna Krall (s. 1937) on sentimentaalisuutta kaihtavan reportaasimaisen lakonisen tyylin taitaja, puolalaisen nykykirjallisuuden suuria nimiä. Kerta toisensa jälkeen hän palaa tuotannossaan Puolan juutalaisten kohtaloon toisen maailmansodan aikana. Herttakuninkaan matkat on mosaiikkimainen kertomus maailmasta, jossa hengissä säilyminen edellyttää ei-juutalaista ulkonäköä, hiusten valkaisemista ja oman identiteetin kieltämistä. Romaanin päähenkilö Izolda on päättänyt selviytyä Varsovan ghetosta ja etsiä keskitysleirille joutuneen miehensä. Gestapo, SS, kidutukset, Auschwitz ja Mauthausen ovat niitä muistojen sirpaleita, joista Izoldan tarina koostuu. Lopulta hän päätyy tämän päivän Israeliin, jossa kukaan ei enää ymmärrä hepreaa taitamattoman Izoldan kertomusta. Hän löytää miehensä elossa keskitysleiriltä, mutta vain huomatakseen, että Auschwitz on jo ehtinyt jättää jälkensä heidän rakkauteensa.
Hanna Krall: Herttakuninkaan matkat - saatavuus HelMetissä
4.8.2008
Toisenlaisia elokuvia
Kirsi Väkiparta (toim.): Sähkömetsä - suomalaisen videotaiteen ja
kokeellisen elokuvan historiaa 1933-1998. Valtion taidemuseo / Kuvataiteen
keskusarkisto, 2007
Jos mediataide kuulostaa vähän väsähtäneeltä puuhastelulta, kannattaa tutustua tähän hienoon historialliseen katsaukseen suomalaisista kokeiluista liikkuvan kuvan alueella. Tyylikkäästi taitetun kirjan neljä artikkelia lähestyvät aihettaan eri näkökulmista - ja piirtävät siinä ohessa kuvaa modernin ajattelutavan hitaasta ja kivuliaastakin juurtumisesta suomalaiseen maaperään. Matkan varrella kohdataan muun muassa porvarillisen mentaliteetin tukipilareita järkyttäviä ja aistillisuuden iloja ylistäviä underground-elokuvia, punk-hengen innoittamia kaitafilmisissejä sekä 80-luvun videotaiteilijoiden maailmantuskaa ja uuden löytämisen halua. Ja jos hyvät tarinat ja teosten oivaltava ja hauskakin kuvailu houkuttelevat laajempaan tutustumiseen, artikkeleiden kirjallisuusluetteloista löytyy lisäravintoa tiedonnälkäiselle. DVD-antologiaa ei aiheesta valitettavasti ole vielä koostettu, mutta sitä odotellessa teoksen runsaat kuvaliitteet tarjoavat lukijalle aavistuksen suomalaisten elokuvallisten kokeilijoiden monipuolisesta visuaalisesta kekseliäisyydestä.
26.6.2008
Elämää Italiassa
Luigi Pirandello: Sitruunoita Sisiliasta ja muita novelleja. Like, 2007. Novelleja vuosilta 1900-1935. Suom. Leena Rantanen.
Mikäpä olisi koleassa Suomen kesässä parempaa lomalukemista kuin Luigi Pirandellon novellikokoelma Sitruunoita Sisiliasta ja muita novelleja Pirandellon sisilialaisnovelleissa sitruunat ovat keltaisempia kuin aurinko, kuumuus ja kärpäset vaivaavat, maa tuoksuu ja lanta haisee. Maaseudun ja kaupunkielämän vastakohtaisuus, takapajuisuus ja ikivanhat moraalikoodit ovat monen novellin aihepiiriä. Kyky selviytyä päivästä toiseen on novellien ahneille, jääräpäisille ja novelille henkilöille ihmissuhteita tärkeämpää. Vaikka Pirandellon illuusioton ja absurdi elämänäkemys saattaa tuntua alakuloiselta ja surumieliseltä, osaa hän myös nauraa henkilöilleen. Juuri tämä ominaisuus tekee Pirandellosta aidosti sisilialaisen kirjailijan. Pirandello sai kirjallisuuden Nobel- palkinnon vuonna 1934.
Luigi Pirandello: Sitruunoita Sisiliasta ja muita novelleja - saatavuus HelMetissä
4.6.2008
Nöyryytetyn kosto
Niall Griffiths: Lampaanköyrijä. Like, 2008
Ianto, köyhä erakko, on nöyryytetty kuin kotimaansa Waleskin. Hänellä on kuitenkin mystinen yhteys luontoon, metsienmies ymmärtää korppien, lampaiden, sammaleiden ja puiden kieltä. Isoäitinsä kuoleman jälkeen esi-isiensä kodista karkotettu Ianto päätyy kaduille ja baareihin sekoittamaan päätään luuserijengin kanssa. Mutta kosto elää ja sen saavat vielä kokea isoäidin hökkelin grillijuhlien pitopaikaksi muuttaneet englantilaisjupit ja kaikki muutkin jotka ovat Iantoa ja hänen maataan häpäisseet. Kiihkeä raivo ja primitiiviset pelot kytevät sisäänpäin kääntyneen miehen mielikuvituksessa ja kun maljaa vuotaa yli, on veri virtaava. Griffithsin kirja, jonka nimi on käännös englantilaisten walesilaisista käyttämästä haukkumanimestä, on kiihkeää ja ilmeikästä luettavaa, jota voi suositella varsinkin kaikille Irvine Welshin ystäville.
1.5.2008
Dandy vaarallisilla vesillä
Thomas De Quincey: Englantilaisen oopiuminkäyttäjän tunnustukset. Savukeidas, 2007
Thomas De Quinceyn Englantilaisen oopiuminkäyttäjän tunnustukset on ensimmäinen kaunokirjallinen huumeriippuvuuden kuvaus. Teoksen dandyismi, kulttuuritietoisuus ja tyylikkyys avaa näkymän tahriintuneeseen ihmismieleen, jonka kautta voidaan kuitenkin löytää uusia, tutkimattomia alueita. De Ouincey(1785-1859) oli englantilainen humanisti, filosofi ja kirjailija, jonka vuonna 1822 julkaistu omaelämänkerrallinen teos on noussut kulttimaineeseen. Kirjan suomentajan Ville-Juhani Sutisen mukaan kyseessä on proosamuotoinen selonteko, joka sisältää analyyttistä filosofiaa, yhteiskunnallista tarkastelua ja ihmisen minuuden pohdintaa. Kaunokirjallisesti se on vahvimmillaan unikuvauksissa sekä kirjallisessa tietoisuudessa lainattujen runokatkelmien ja antiikin tradition kautta. Filosofin hammassäryllä voi olla yllättäviä seuraamuksia.
Thomas De Quincey: Englantilaisen oopiuminkäyttäjän tunnustukset - saatavuus HelMetissä
5.4.2008
Luurankoja kaapissa
Tim Weiner: CIA: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia. OTAVA, 2008
Tieto on valtaa, mutta vain jos se on paikkansapitävää. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun historia on täynnä epäonnistumisia, joita se on yrittänyt kätkeä salaisiin arkistoihinsa. Presidentit ja CIA:n virkailijasukupolvet toisensa jälkeen ovat olleet kyvyttömiä ymmärtämään maailman tapahtumia ja vaarantaneet näin Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden. Pulitzer-palkittu Tim Weiner paljastaa kirjassaan kuinka CIA epäonnistuttuaan koko maailman tuntemisessa päätti ryhtyä muuttamaan sitä. Teos pohjaa CIA:n omiin arkistoihin ja haastatteluihin ja käy läpi koko viraston historian kylmän sodan vuosista aina syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin ja "terrorismin vastaiseen sotaan."
Tim Weiner: CIA: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia - saatavuus HelMetissä
6.3.2008
Venäjän suunta
Arto Luukkanen: Projekti Putin: uuden Venäjän historiaa 1996-2008. WSOY, 2008
Venäjälle valittiin uusi presidentti, mutta muuttuuko mikään vai jatkaako maa Putinin viitoittamalla tiellä. Arto Luukkasen Projekti Putin avaa näkökulmia viimeaikojen Venäjän vaikeaselkoiseen historiaan ja arvoitukselliseen politiikkaan. Kirjassa valotetaan Putinin nousun taustoja, hänen lähipiiriään, toisen Tsetsenian sodan roolia Putinin valtaan nousussa sekä hänen rooliaan Venäjän länsimaistamisessa. Luukasen teos auttaa arvioimaan suuntaa johon Venäjä on kulkemassa ja projekti Putinin jatkumista uuden presidentti Medvedevin kaudella.
4.2.2008
Kuinka Systeemi toimii
Roberto Saviano: Gomorra : Mafian valtakunta. WSOY,2007
Napolin mafian, camorran, murhien ja valtataistelujen raaka saldo vuoden 1979 jälkeen on 3600 tapettua ihmistä. Italian eteläisimpiä osia hallitsevan rikollisklaanin menetelmiä ovat väkivallan lisäksi hämärät liiketoimet, joilla siirrellään pääomia ja tehdään investointeja ympäri maailmaa. Toimittja-kirjailija Roberto Saviano tutki ja liikkui Napolin pahamaineisimmilla alueilla ja värväytyi rikollisryhmittymien hanttihommiin. Mafianvastaiseen tutkijaryhmään kuuluvan Savianon kirja Gomorra näyttää Systeemiksi kutsutun järjestelmän toimintatavat sisältäpäin sekä maailman, jossa taloudellinen voitto on elämää arvokkaampaa. Gomorralle on myönnetty Italiassa Viareggio-Repaci-palkinto ja Giancarlo Sioani -palkinto. Saviano itse on siirretty Napolista salaiseen turvapaikkaan kirjan aikaansaamien tappouhkausten takia.
8.1.2008
"Muutamassa tunnissa saattavat hyökkäysvaunut silloin olla luonamme Mikkelissä"
Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama? OTAVA,2007
Puna-armeija aloitti 10.kesäkuuta 1944 suurhyökkäyksen Valkeasaaressa Karjalan kannaksella. Suomalaisten puolustuslinja joutui vetäytymään epäjärjestyksessä ja joukko-osastoistaan harhautuneiden miesten määrä nousi tuhansiin. Näistä ehkä viidenneksen arvioidaan olleen karkureita. Kymmenen päivää myöhemmin Puna-armeija valtasi Viipurin muutaman tunnin taistelun jälkeen ja kaupunkia puolustaneet joukot pakenivat sekasorrossa. Tappiomieli kasvoi ja koko rintamaa uhkasi romahtaminen. Heikki Ylikangas käsittelee uusimassa kirjassaan näitä jatkosodan loppuvaiheita ja niitä toimenpiteitä, joihin ryhdyttiin taisteluhengen ja puolustuskyvyn nostamiseksi sekä karkuruuden kitkemiseksi. Ylikankaan tutkimus ottaa myös kantaa siihen olisiko Suomi voinut käydä sotaa lempeämmin ja lakia tarkemmin noudattaen. Oman lukunsa on saanut myös Lappeenrannan Huhtiniemen huhutut teloitukset. Emeritusprofessori Ylikangas on tunnettu mm. nuijasodan, häjyjen, väkivaltarikollisuuden ja Suomen sisällisodan tutkimuksistaan sekä keskustelua herättäneistä tulkinnoistaan talvisodasta. Romahtaako rintama jatkaa hänen mukaansa tempaavia esityksiä Suomen historian dramaattisista vaiheista.
Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama - saatavuus HelMetissä
Heikki Ylikankaan muiden teosten saatavuus HelMetissä
1.12.2007
Pinnan alta
Steven Hall: Haiteksti. WSOY, 2007
Psykiatri kertoo muistinsa menettäneelle Eric Sandersonille että hänen traumansa johtuu rakkaan ihmisen järkyttävästä poismenosta ja että hoito voi auttaa. Psykiatri kuitenkin kieltää Sandersonia avaamasta salaperäisiä kirjeitä joissa väitetään ettei Sanderson pysty lääkärin avulla jäljittämään kadonnutta menneisyyttään. Sanderson lukee kirjeet joista selviää myös että niiden neuvoilla hän selviää pian koittavista vaaroista ja että hänen on selvitettävä salatekstit, joissa kerrotaan muistia ahmivasta haista! Arkitodellisuus murenee totaalisesti ja Sandersonin hallittu elämä muuttuu vauhdikkaaksi pakomatkaksi. Kyseessä on mielen, kielen ja kirjallisuuden ulottuvuuksia pohtiva jännäri. Steven Hallin esikoisteos on ollut kansainvälinen menestys, joka miellyttää varsinkin niitä, joiden makuun ovat David Lynch, William Gibson, Matrix, Tappajahai ja Da Vinci -koodi.
Steven Hall: Haiteksti - saatavuus HelMetissä ja Arabianrannan BESTSELLER -hyllyssä
1.11.2007
Merkillinen moderni klassikko
Georges Perec: Elämä: käyttöohje: romaaneja. Loki-kirjat, 2006
Percin kokellisessa romaanissa Elämä: käyttöohje: romaaneja pariisilaisen talon 99 huonetta muodostavat oman universumin ja saman verran on kirjassa lukuja. Kukin luku vastaa yhtä huonetta ja tästä palapelistä syntyy risteilevien tarinoiden mielikuvituksellinen tilkkutäkki. Italo Calvinon mukaan kyseessä on, ei enempää eikä vähempää kuin viimeinen todellinen tapahtuma romaanikirjallisuuden historiassa. Ville Keynäsin suomentama teos jäi myös toimintansa lopettaneen Loki-kirjojen viimeiseksi julkaisuksi ja nousi samalla yllättävää suosioon. Suositeltava 600-sivuinen todelliseksi lukuprojektiksi.
Elämä: käyttöohje: romaaneja - saatavuus HelMetissä ja Arabianrannan BESTSELLER -hyllyssä