Satutuokiossa luetaan satuja ja tarinoita! Ja jutellaan kivoista ja kiinnostavista asioista! Tervetuloa mukaan! Keskiviikkoisin klo 9.30-10.15 Arabianrannan kirjastossa.
![]() | ![]() |
Kaikki osallistujat saavat Satupassin johon voi kerätä tarroja!
Irmelin ja Vinskin keskiviikkopiiristä voit lukea myös Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilta! Kirjallisuuspiirejä vauvoista vaareihin ->
Satutuokio 8.9.2010
Vinski- käsinukke opetti lapsille alkuun eri uimatyylejä ja sen jälkeen luettiin kuvakirjat Karhuja portaissa; kirjoittanut Julia Jarman sekä Jan Lööfin Raitapukuinen mies osti omenan ja kuinka sitten kävi.
Pieni poika ei uskalla mennä nukkumaan, sillä hänen huoneensa sijaitsee talon toisessa kerroksessa ja portailla istuu karhuja. Kumma kyllä äiti ja isä eivät näe mitään karhuja eivätkä näin ollen usko poikaa. Pienimmälle karhulle poika antaa keksin, keskimmäiselle karhulle lasin maitoa mutta kaikkein suurin karhu ei halua mitään. Ovatkohan karhut todellisia vai eikö poika halua mennä nukkumaan?
Raitapukuinen mies osti omenan hedelmäkauppiaalta ja pani sen ikkunalaudalle kypsymään. Miehen papukaija pudotti omenan ikkunasta ja se osui vanhan rouvan päähän. Rouva pelästyi ja kiljaisi niin, että hänen kissansa pakeni puuhun. Näin alkoi hullunkurinen tapahtumaketju pienessä kaupungissa. Kuinkahan tarinassa käy? Saakohan mies vielä omenansa takaisin?
Satutuokio 1.9.2010
Vinski- käsinukke jutteli lasten kanssa säästä, sateen kastelemasta turkistaan ja sadetakin ostosta.
Luettiin kuvakirjat Muumipeikko auttaa ja Mikko Mallikas on oikukas. Gunilla Bergströmin Mikko kirjassa isä yrittää saada Mikkoa nukkumaan mutta Mikkoa ei väsytä. Mikolla on milloin nälkä, milloin pissahätä ja välillä jano. Hampaatkin taisi unohtua pestä. isä alkaa uupua Mikon erilaisille pyynnöille. Kuinkahan Mikko lopulta nukahti?
Riina Kaarlan paksulehtisessä luukkukirjassa Muumipeikko auttaa valmistellaan syntymäpäiväjuhlia. Muumipeikko haluaa olla järjestelyissä mukana, onhan kyseessä hänen juhlansa, mutta kaikki ei taidakaan sujua hyvin. Muumipeikko tuntee aiheuttavansa vain pelkkää harmia ja epäilee tuleeko kukaan hänen syntymäpäivilleen. Onneksi niin ei kuitenkaan käy. Muumipeikolla on paljon ystäviä, jotka pitävät hänestä.
Satutuokio 25.8.2010
Vinski- käsinukke jutteli lasten kanssa kesästä ja uimisesta. Vinski oli polskutellut meressä ahkerasti kuten myös kaikki lapsetkin.
Ensimmäiseksi luettiin Marianne Dubucin paksulehtinen kuvakirja Kotitaloni edessä. Kirja alkaa lauseella:" Pienellä kukkulalla, ruskean aidan takana, suuren tammen alla on..." Matkan aikana kohdataan mm. lintuja, sukka, prinsessa, pupuperhe, vuori, metsä, pimeys, murina, kummitus, meritursas ja paljon muuta. Kun käännät sivua, yllätyt.
Toiseksi luettiin Disneyn Nalle Puh ja Tarpeellinen tammi. Helteisenä kesäpäivänä Nalle Puh käy nukkumaan lempitammensa juurelle. Vähän ennen kuin Nallen silmät painuvat kiinni, huomaa se jotain outoa puun lehdissä. Ne näyttävät käpristyneiltä. Nyt on kutsuttava ystävät hätiin, jotta saataisiin tammi taas voimaan hyvin.
Satutuokio 19.5.2010
Kevään viimeisellä satutunnilla luettiin ensin loru Krokotiili ja poikaset Jukka Itkosen kirjasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja.
Jukka Laukkasen ja Vesa Löhösen kuvakirja Pietu kertoo tarinan eräästä kesäisestä päivästä, jonka perheen miehet, isä ja pojat, viettävät yhdessä kotona. Äiti on palkintomatkalla kippotehtaalla. Isä innostuu muistelemaan poikana oloaan ja mäkiautoaikaa. Muisteluista toimeen, isä opettaa ja rakentaa yhdessä poikiensa kanssa vanhan ajan mäkiauton, Hopeanuolen. Ja totta kai, isä myös koeajaa valmiin auton ensin. Tosin jarrut isä unohti kokonaan tehdä. Auton sisäänajosta tuli melkoisen vauhdikas tapahtuma.
Sharafeddine Fatiman kuvakirja Samin uusi kesätukka on tarina pojasta, jonka äiti vie parturiin. Äidin mielestä Samille on leikattava kunnon kesätukka mutta Sami on eri mieltä. Ei auta, parturiin on kuitenkin mentävä ja kun Sami viimein nousee ylös parturin tuolista, hän kauhistuu. Tukka on pilalla ja mitä kaveritkin sanoo. Onneksi lippahatulla voi peittää hiukset. Jalkapallopelin tiimellyksessä tuuli nappaa Samin lippiksen ja lennättää sen pois päästä. Huomaavatko Samin ystävät Samin uuden kampauksen?
Tita Rossin kuvakirjassa Isoveli Norsu kesäkodissa kerrotaan perheen lomanvietosta kesäkodissa. Isän verstaassa isoveli rakentelee yhdessä isän kanssa kaikenlaista hauskaa, käy välillä uimassa äidin ja pikkusiskon mukana sekä kalastelee yhdessä isän kanssa. Iltaisin koko perhe nauttii maailman parasta, äidin tekemää, ahvenkeittoa kynttilänvalossa.
Satutuokio 12.5.2010
Ensin luettiin Hertan oma Annette Tisonin kirjoittama Barbapapa- kirja, jossa Barbapapan perhe perusti eläinten turva-alueen. Sinne saapuivat kaikki eläimet, jotka kokivat tulleensa kaltoin kohdelluiksi. Eläimet matkustivat yhdessä raketilla avaruuteen, pois maapallolta koska ne eivät enää viihtyneet täällä. Ihmisten tuli eläimiä niin ikävä, että he paransivat huonot tapansa. Ihmiset istuttivat uusia puita, rakensivat nurmikenttiä eläinten iloksi ja lisäsivät värejä kaupunkiin. Pian eläimet huomasivat muutoksen ja palasivat onnellisina takaisin.
Luettiin muutama loru uudesta Tuula Korolaisen toimittamasta kirjasta Hassut tassut. Sekä vielä kuvakirjat Haluatko olla ystäväni? Kirjoittanut Eric Carle sekä Jukka Lemmetyn Alpo löytää kotiin.
Ensiksi mainitussa kirjassa hiiri etsii itselleen ystävää erilaisista eläimistä.
Saatuaan kaikilta kieltävän vastauksen se tuntee itsensä surulliseksi ja yksinäiseksi. Kunnes se yhtäkkiä törmää toiseen hiireen. Ollaan vain ystäviä sanoi toinen hiirulainen, tule, juostaan minun pesääni.
Alpo on reipas ja utelias koiranpentu, joka myös eksyy helposti. Onneksi roskakuski Alpo tietää mikä tie johtaa kotiin. Se pyytää Alpoa haukahtamaan heti kun se haistaa tutun hajun. Hajuja seuraamalla Alpo löytää lopuksi äidin ja kodin.
Satutuokio 5.5.2010
Aloitettiin tuokio lukemalla ensimmäiseksi Eric Carlen kuvakirja Erakkorapu etsii kotia. Kirja on vuodelta 1989 ja tarina perustuu erakkoravun todellisiin ominaisuuksiin ja tapoihin. Sadussa kuvataan viisaasti ja yksinkertaisesti yhteiseloa, luonnon kauneutta sekä sitä miten muutoksiin ja kasvuun voi mukautua.
Erakkorapu on kasvanut liian suureksi kotiloasuntoonsa ja sen on löydettävä itselleen uusi isompi kotilo. Keskellä avaraa merta on pelottavaa olla, joten sen on löydettävä pikaisesti itselleen koti. Uusi koti löytyykin mutta se tuntuu kovin arkiselta. Rapu tapaa eri kuukausina uusia ystäviä kuten koralleja, meritähtiä, merivuokkoja. He kaikki ovat valmiita auttamaan erakkorapua tekemään sen uudesta kodista kauniimman ja viihtyisemmän.
Valerié Colinin paksulehtisessä kirjassa Nalle ja villieläimet seikkaillaan villieläimien kanssa. Nalle mm. haastaa villihevoset laukkakilpaan keinuhevosellaan, saa Tarmo-norsulta suihkun, tekee lumikarhun yhdessä Jaska- jääkarhun kanssa ja leikkii koulua Alpertti-apinan kanssa.
Satutuokio 28.4.2010

Aluksi lapset hellivät kirjaston nallea ja huilivat satutyynyjen päällä.
Sitten juteltiin pyörällä ajosta ja luettiin kuvakirjat Iida ja pehmot puistossa; kirjoittanut Catarina Kruusval sekä Lars Klintingin kirjoittama Kassu korjaa polkupyörän.
Iida kuljettaa hienon uuden pyöränsä korissa pehmoeläimiään. Kyytiin pääsevät siili Into Pirteä, nalle Nallukka, Jänö Pupunen, Varis Vaakku mutta Kille Kirahvia harmittaa kovasti kun se ei pääse Iidan koriin istumaan. Kori on liian pieni Killelle. Onneksi Iida ryhtyy seuraavaksi keinumaan, kaikki muut pehmot ovat keinuun liian pieniä, ainoastaan Kille pysyy vauhdissa mukana.
Kassu ja ystävänsä Ripsu lähtevät pyöräretkelle. He pakkaavat eväskorin ja ottavat myös pöytäliinan mukaan. Nälkä yllättää heidät melkein saman tien kun he ovat polkaisseet matkaan.
Mutta mitä ihmettä! Rengashan on aivan littana Ripsun pyörässä. Kumi on puhjennut. Onneksi Kassu osaa korjata rikkoutuneen renkaan. Tarvitaan vain vähän korjausvälineitä, kuten jakoavain, kolme rengasrautaa, huopakynä, pumppu ja pala hiekkapaperia sekä vielä kumiliimaa ja paikkalappuja.
Kassu opettaa tarkasti ja yksityiskohtaisesti Ripsulle miten sisäkumi irrotetaan päällysrenkaan alta ja miten löydetään reikä sisäkumista.
Kun korjaus on tehty, pääsevät ystävykset jatkamaan matkaa. Paitsi nyt näyttää Kassun pyörän kumi aika löysältä. Rengasrikko. Kaverukset päättävät syödä eväät ennen kuin ryhtyvät uudestaan korjauspuuhiin.
Satutuokio 21.4.2010
Luettiin kuvakirjat:
Ystäviä aina; kirjoittanut Claudia Stöckl
Pertun vihellyspilli; kirjoittanut Birgitta Stenberg
sekä Mauri Kunnaksen kirja Värit.
Ensimmäisessä kuvakirjassa herra Intomieli matkustaa yhdessä possunsa kanssa kuvausmatkalle Etelänavalle. Intomielen kuvatessa pingviinejä, ystävystyy possu pienen pingviinipoikasen kanssa. Kun he palaavat lentokoneella takaisin, löytyy pieni salamatkustaja koneesta. Pingviininpoikasen ei kuitenkaan ole helppoa sopeutua uusiin ja vieraisiin olosuhteisiin possun ja herra Intomielen kotona. Kaikki haluavat sen parasta, jopa naapuritkin mutta koti-ikävään ei auta herkut eikä ystävät. On palattava takaisin Etelänavalle. Possu oppii ymmärtämään mitä ystävyys on ja että ystävät ajattelevat aina toistensa parasta.
Perttu on kyllästynyt, äiti kun puhuu jatkuvasti puhelimessa. Onneksi hän löytää piironginlaatikosta vihellyspillin ja istahtaa kotitalonsa portaille puhaltelemaan pilliin. Pillin ääni saa aikaan tapahtumaketjun, josta äidillä ei ole mitään tietoa.
Tapahtumaketjun liittyvät kaksi aikuista ohikulkijaa, Maija tyttönen ja suuri keltainen koira. Mitähän Pertulle tapahtui päivän aikana?
Kunnaksen värikirjassa seikkailevat posteljooni, haamu, kreivi ja lepakot sekä hevonen ja muutama muukin värikäs tyyppi. Pienille tarkoitetussa katselukirjassa opitaan värejä hauskojen hahmojen ja lyhyiden lausahdusten lomassa.
Satutuokio 14.4.2010

Vinski-käsinukke paijaili alkuun lapsia ja lapset paijailivat Vinskiä.
Luettiin kuvakirja Herra Jänis ja rouva Karhu. Kuvakirjan on kirjoittanut Christa Kempter.
Rouva Karhun on keksittävä jotain piristävää Herra Jänikselle , koska jänis on niin huonolla tuulella kaiken aikaa. Karhu päättää viedä herran matkalle. Herra Jänis hangoittelee vastaan, se ei pidä telttailusta eikä autoilusta ja rouva Karhukin on semmoinen sottapytty ja turhan suuripiirteinen luonteeltaan. Seikkailu kodin ulkopuolella osoittautuu kuitenkin hyväksi herra Jänikselle. Matkan aikana se rohkaistuu ja huomaa, että maailma on melkoisen kaunis paikka ja ihmeteltävää riittää.
Seuraavaksi luettiin Olof ja Lena Landströmin kirja Buu ja Bää vesillä.
Buu ja Bää lähtelevät soutelemaan ja alkuvaikeuksien jälkeen soutaminen alkaa sujua. Mutta ikävä kyllä he ajavat karille eivätkä pääse omin avuin jatkamaan matkaa. Onneksi eväät ovat mukana ja niitä napostellessa tulee apu yllättävältä taholta.
Satutuokio 7.4.2010
Luettiin Alan MacDonaldin kuvakirja Esikko ja pikku karkulaiset sekä Eric Carlen Kun kukko läksi kävelylle.
Ensin mainitussa tarinassa Esikko ja Vesa auttavat mummoa kolmen hiirivauvan hoidossa. Hiirivauvojen äiti Vuokko on asioilla ja mummon mielestä pienten lasten sekä huushollin hoitaminen sujuu helposti. Mutta kuinkas käykään? Mummo nukahtaa keinutuoliin ja Esikon on otettava vastuu kolmesta villistä hiirestä. Ennen kuin hän huomaakaan niin pikku hiiret ovat sotkeneet tassunsa tahmealla hillolla ja lianneet ulkona narulla kuivumassa olevat pyykit. Kaiken huipuksi ulko-ovi on vahingossa unohtunut auki ja hiiret ovat lähteneet karkuteille.
Jälkimmäisessä kuvakirjassa kukko päätti lähteä eräänä aamuna maailmaa katsomaan. Matka alkoi tuntua jossain vaiheessa yksinäiseltä mutta onneksi kukko tapaa kulkiessaan monta tuttua eläintä, jotka lähtevät sen seuraksi. Lukija voi tarinan edetessä laskeskella kuinka monta kissaa, sammakkoa tai kilpikonnaa matkaan lähtee.
Satutuokio 31.3.2010
Luettiin tarinat Iloista pääsiäistä, Pasi sekä Maisan mainiot kulkuneuvot.
Brigitte Weninger on kirjoittanut Pasi kirjan ja siinä Pasi-kani sisaruksineen kuulee, että metsässä asustaisi pääsiäispupu. Kun he eivät etsinnöistään huolimatta löydä pääsiäispupua, päättää Pasi ryhtyä pääsiäispupuksi. Salaa sisaruksiltaan hän maalailee kauniita kuvia kiviin sekä tekee pienille sisarilleen lahjoja. Lahjat hän piilottaa metsään. Sisaret ovat innoissaan löytäessään metsän kätköistä ihania paketteja. Mutta entäs Pasi? Saako hän pääsiäislahjaa?
Cousins, Lucy: Maisan mainiot kulkuneuvot
Paksusivuisessa kirjassa Maisa kulkee erilaisilla kulkuneuvoilla kuten kuumailmapallossa, höyryveturilla, polkupyörällä, purjeveneellä.
Sivuilla kerrotaan mikä saa nämä kulkuneuvot liikkumaan ja kiekkoa pyörittämällä Maisan saa mm. polkemaan pyörällä ja ajamaan junalla. Viimeisellä sivulla Maisa näkee unta ja lentää raketilla taivaaseen.
Satutuokio 24.3.2010

Luettiin kuvakirjat Kanimummon vierailu, Iloista pääsiäistä, Maisa!, Buu ja Bää siivoavat sekä Myyrän kevätleikit.
Smith, Barry; Kanimummon vierailu
Pieni kani odottaa mummoaan vierailulle. Se katselee ikkunasta kuinka erilaiset kulkuneuvot suhahtelevat kodin ohitse. Millähän ajopelillä mummo tulee? Pii-paa, pii-paa sanoo paloauto, kolin, kolin, kolin sanoo traktori. Vrumm …täältä tulee moottoripyörä ja sen satulassa istuukin mummo!
Cousins, Lucy; Iloista pääsiäistä Maisa!
Tässä tukevassa pahvikirjassa Maisa ja hänen ystävänsä piilottavat ja etsivät koristelemiaan pääsiäismunia.
Landström, Olof ja Lena; Buu ja Bää siivoavat
Buu ja Bää päättävät siivota kodin puhtaaksi. He ottavat imurin esiin ja kone on niin tehokas, että se imaisee sukan sisäänsä. Buu ja Bää avaavat pölynimurin pussin ja samalla siivoojat peittyvät harmaaseen pölyyn. Kuinkas tästä selvitään? Lopulta kaikki järjestyy parhain päin.
Miler, Zdenek; Myyrän kevätleikit
Kinokset sulavat ja myyrä on innoissaan. Kevät on viimein tullut ja kaikki on koreaa. Aurinko paistaa, kukat tuoksuvat ja hyönteiset pyörivät ruohikossa. Pikkuinen tiainen on pudonnut pesästä, myyrä lohduttaa sitä ja särkee menneen syksyn pähkinöitä tiaiselle. Kettu hiipii paikalle ja myyrä sekä tiainen säikähtävät. Onneksi ampiainen pistää kettua kuonoon, niin se luikkii sovinnolla metsän pimentoon. Myyrä lohduttaa tiaista: ”Kun kasvat vähän, lennät kotiin emon luokse”.
Satutuokio 17.3.2010

Aluksi luettiin Aulikki Heleniuksen lorukirjasta Nasupossun Pusu-nassu loru Kissanpennut.
Sen jälkeen luettiin kuvakirjat Tiheikön väki ja suuri tulva sekä Pöllön koti. Ensimmäisen kirjan on kirjoittanut Alan MacDonald ja kertomuksessa suuri tulva on vallannut Vatukkatiheikön. Peltomyyrien kolot täyttyivät vedestä, joten koko perhe joutui lähtemään evakkoon paroni Metsähiiren luokse. Lapset ryhtyivät leikkimään piilosta ja Sissi peltohiiri keksi niin hyvän piilon, etteivät muut löytäneet häntä. Sissi oli nukahtanut pieneen koriveneeseen, jota tuuli keikutti ja kuljetti poispäin rannasta. Muille lapsille tuli hätä, Sissi oli pelastettava.
Arnold Lobelin kirjasta Pöllön koti luettiin tarina Yläkerrassa ja alakerrassa, jossa pöllö yrittää olla samanaikaisesti alakerran olohuoneessa ja yläkerran makuuhuoneessa. Se joutuu juoksemaan portaita ylös ja alas kiihtyvässä vauhdissa hokien itselleen nopeammin, nopeammin ja nopeammin. Mutta pystyykö se siltikään olemaan molemmissa paikoissa yhtä aikaa?
Satutuokio 10.3.2010
Luettiin Else Minarakin kirjasta Isä Karhu tulee kotiin kertomus Pikku Karhusta ja Pöllöstä.
Pikku Karhu kalastelee yhdessä Pöllön kanssa joen rannalla. Mutta saaliiksi se saa mielestään aivan liian pienen kalan. Olisipa niin kuin isä, joka seilaa valtamerellä kalastelemassa ja pyydystelee siellä suuria kaloja. Mutta ainahan voi leikkiä keksi Pikku Karhu. Yhdessä Pöllön kanssa he kuvittelivat itsensä suureen laivaan valtamerellä, jossa pyydykseen kävivät oikeat mustekalat ja valaat.
Eric Carle; Pikku toukka paksulainen
Pieni nälkäinen toukka lähti aurinkoisena päivänä etsimään itselleen syötävää. Ensimmäisenä päivänä se söi palan omenan, seuraavana päivänä se söi reiän läpi kahden päärynän ja kolmantena päivänä se söi reiän läpi kolmen luumun. Nälkä ei kuitenkaan hellittänyt, päinvastoin sen ruokahalu vain kasvoi. Mitä kaikkea pieni toukka mahtoikaan syödä ennen kuin se tunsi itsensä kylläiseksi?
Satutunti Arabianrannassa 3.3.2010
Aluksi luimme Julia Donaldsonin kirjoittaman ja Axel Schefflerin kuvittaman kirjan Reino Raitakatti, jonka on suomeksi riimitellyt Tiittamari Marttinen.
Tarina kertoo harmaaraidallisesta kissasta nimeltä Reino Raitakatti ja hänen ystävästään Matista, joka on katusoittaja. Kaksikko saa paljon huomiota kun Matti soittaa kadulla kitaraa ja laulaa:
”Me auringossa soitellaan, mies, kissa ja vanha kitara, o sole MIAU tätä onnea! Yhdessä kun musisoidaan, kadulla näin karkeloidaan.”
Reino tutustuu eräänä päivänä kauniiseen kissaneitoon, joka vie hänen sydämensä. Eräänä päivänä Reinon kaveri Matti joutuu sairaalaan ja kissa eksyy isännästään. Reinon kissaneiti- ystävän omistaja ottaa ystävällisesti myös Reinon kotiinsa.
Kun Matti paranee, hän puolestaan alkaa etsiä Reino- kissaansa. Tällä välin Reinon perhe kasvaa, syntyy kolme suloista pentua, jotka kuitenkin on pakko antaa uusiin koteihin vähän kasvettuaan. Yksi poikasista jää kuitenkin ilman omaa kotia.
Reino-kissa ja Matti löytävätkin toisensa. Mutta jääkö Reino katusoittaja Matin luo ja miten käy Reinon vielä kodittoman poikasen?
Tarina on riimitelty hauskasti ja kuvitus on todella selkeä ja raikas, houkuttelee lukemaan.
Marja Heimonen - Käpylän kirjasto
Satutuokio 17.2.2010

Luettiin kaksi tarinaa Maurice Sendakin kirjasta Isä karhu tulee kotiin.
Ensimmäisessä kertomuksessa Isä karhu tulee kotiin Pikku karhu toivoi, että isä tuo kotiin palatessaan ihanan merenneidon mukanaan. Isä karhu oli ollut kalastamassa kaukana valtamerellä ja siellähän ne merenneidotkin elävät. Pikku karhu ehti kertoa ystävilleen kanalle, ankalle ja kissallekin uutisen merenneidosta ennen kuin oli nähnytkään isäänsä. Pikku karhun pettymykseksi isällä ei ollut merenneitoa mukanaan vaan sen sijaan hän toi kotilon pikku karhulle ja sen ystäville.Jos oikein tarkkaan kuunteli kotiloa, saattoi siitä kuulla meren kohinan.
Toisessa tarinassa Hikka nimeltään Pikku karhu ei saanut nikotteluaan loppumaan vaikka kuinka yritti. Äiti ehdotti veden juomista, ystävät kehottivat pidättämään hengitystäkin samaan aikaan kun juo vettä. Kumpikaan keino ei saanut hikkaa loppumaan. Kissa läimäisi pikku karhua selkään mutta ei sekään auttanut. Isä karhu oli ainoa joka tiesi keinon millä hikka saadaan todella loppumaan.
Uudessa kuvakirjassa Mimi matkii; kirjoittanut Chou Yih Fen pikku Mimi oppii kaikenlaista matkimalla äitiään, mummoaan ja muita läheisiään. Äiti laittaa huulipunaa, joten Mimikin laittaa.
Mummo antaa Mimille suukon, joten Mimikin suukottaa mummoa.
Lystikkäät kuvat tukevat tätä humoristista kirjaa.
Satutuokio 10.2.2010
Luettiin kuvakirjat Piilota minut Tessu; kirjoittanut Mick Inkpen.
Pieni vikisevä hiiri piiloutuu kirjan sivujen väliin. Se on piilossa kissalta. Tessu koira auttaa sitä löytämään uusia piiloja, kissan keksiessä edelliset. Tessu pelkää kissan syövän hiiren mutta siitä ei suinkaan ole kysymys. On vain mukava leikkiä piilosta ystävän kanssa.
Gunilla Wolde; Teemu ja kissa
Teemun isoäidillä on kissa. Teemu tykkää kun se kehrää ja hieroo itseään Teemun jalkoja vasten. Mutta siitä Teemu ei pidä kun se raapaisee häntä. Isoäiti opettaa Teemua tekemään kissalle lelun ja pian ystävykset leikkivät sopuisasti uudella lelulla. Teemu leikittää kissaa niin ahkerasti, että molemmat väsähtävät. Naukki kissa käy nukkumaan ja Teemu asettuu kissan vierelle lepäämään. Naukin turkki on niin lämmin ja kehräys kuin moottorin surinaa. Pian molemmat ovat syvässä unessa.
Satutuokio 3.2.2010
Vinski-käsinukke luki kolme lorua lorupussista ja luettiin kaksi kuvakirjaa.
Ensimmäiseksi Jane Simmonsin kirja Pikku kanin ensimmäinen talvi. Tarinassa Sara leikkii piilosta metsässä yhdessä ystävänsä Timotein kanssa, kun yhtäkkiä jotakin outoa ja kylmää putoaa taivaalta suoraan Saran nenänpäälle. Samalla koko metsä muuttuu. Mitä ihmettä tapahtuu ja minne katosi Timotei?
Guido van Genechten kuvakirjassa Jääkarhu Nanook viettää päivää pilkkien meren jäällä yhdessä äitinsä kanssa. Nanook tietää missä maukkaimmat kalat uivat ja miltä lumihiutale maistuu. Hän tietää myös miltä tuuli tuntuu kasvoilla ja mitä jäätävältä pakkanen voi tuntua kuonolla. Mutta hän ei ymmärrä miksi lumi on valkoista kuten jääkarhut eikä sinistä niin kuin meri. Tietääköhän äiti vastauksen?
Satutuokio 27.1.2010
Tänään luimme kuvakirjat Vilustunut sammakko, kirjoittanut Max Velthuijs sekä Francoise ja Frederic Joosin kirjoittaman Kultainen lumihiutale.
Sammakko värisee kylmissään kun talvi yllättäen alkaa. Sen ystävät ovat innoissaan talven tulosta mutta heillä onkin höyhenpukunsa ja turkkinsa. Mitkään talven leikit kuten lumisota, luistelu tai mäenlasku ei tunnu sammakosta mukavalta kun koko ajan paleltaa. Ystävät miettivät yhdessä, miten he voisivat auttaa sammakkoa. Jänis, possu ja ankka keksivätkin ratkaisun pulmaan. Sammakon maatessa vuoteella peiton alla tutisemassa jänis lämmittää keräämillään puilla kamiinan, possu keittää ravitsevaa lientä ja ankka piristää jutuillaan sammakkoa. Iltaisin he kaikki istuvat kuuntelemassa kuinka jänis lukee tarinoita keväästä ja kesästä, possun neuloessa lämmintä villapaitaa sammakolle. Sammakosta talvi ei olekaan hassumpi vuodenaika, jos sen voi viettää vuoteessa.
Pieni touhukas lumipoika elelee lumiukkojen maassa onnellisena. Eräänä päivänä hän kuulee äidiltään tarinan pienestä keltaisesta lumihiutaleesta, joka välkehtii kultaisena kuin aurinko. Jos lumiukko löytää tällaisen hiutaleen, niin se ei enää koskaan sula. Hektor lähtee yhdessä metsän eläinten kanssa etsimään kultaista lumihiutaletta. He ottavat mukaansa eväitä, kuumaa kaakaota eläimille ja mansikkajäätelöä Hektorille. Kultainen lumihiutale laskeutuu vain kerran sadassa vuodessa maahan, onkohan tämä se vuosi?
Satutuokio 20.1.2010
Luettiin kuvakirjat Myyrä ja lumiukko sekä Pohjoisesta tuulee; Pikku pingviini löytää ystäviä.
Miler,Zdenekin kirjassa Myyrä ja lumiukko haluaa myyrä viettää talvea yhdessä ystäviensä kanssa mutta lähes kaikki metsän eläimet ovat talviunilla. Niinpä myyrä tekee lumesta itselleen ystävän, lumiukon. He laskevat kelkalla mäkeä, kierivät lumessa ja heitelevät toisiaan lumipalloilla. Elämä on ihanaa ja talvellakin on hauskaa kun on ystävä, jonka kanssa olla. Kunnes kevätaurinko alkaa lämmittää luontoa ja lumiukkokin sulaa melkein silmissä. Myyrä säikähtää ystävän pienentymistä ja soittaa oitis pelastuspartion apuun ja saakin heiltä hyvän neuvon. Minkähän neuvon myyrä saa? Lukemalla kirjan saat tietää.
Outi Rautkallion kuvakirjassa Pohjoisesta tuulee, pikku pingviini löytää ystäviä kolme kaveria tutustuu toisiinsa jäälauttojen äärellä.
Pohjoinen tuuli puhalsi kylmästi, kun pingviini istui jäälautalla pikku jakkarallaan ja onki. Sen jalkoja alkoi palella mutta kolme kalaa oli se onnistunut kuitenkin saamaan. Kalat houkuttelivat paikalle jääkarhun ja hylkeen. Yhdessä he kokosivat nuotion ja kävivät aterialle. He puhuivat mukavia ja tutustuivat toisiinsa. Koska he pitivät toisistaan ja tulivat hyvin juttuun, rakensivat he itselleen talon. Kamiina lämmitti asunnon, teepannu pihisi hellalla ja kirjakassi lojui avoimena lattialla. Pakkanen kiristi otettaan ulkona mutta ystävyksillä oli kaikki hyvin lämpimässä kodissaan.
Luettiin kuvakirjat Lehmä kelkkamäessä; kirjoittanut Jujja ja Tomas Wieslander sekä Martin Waddelin Mennään kotiin, pikku karhu.
Ensimmäisessä kirjassa Mimmi lehmä ja ystävänsä varis lähtevät kelkkamäkeen. He ovat huomanneet, kuinka lapset nauttivat mäen laskusta ja kuinka lapsista on hauskaa pudota kelkan selästä ja kieriä lumessa. Hekin haluavat koettaa mäenlaskua. Mutta se ei olekaan aivan helppoa. On raskasta kiskoa kelkkaa mäkeä ylös, kun lumi on niin upottavaa ja pujottelu, se vasta onkin vaativaa. Varis oppii pian melkoiseksi pujottelijaksi, Mimmi lehmä sen sijaan harrastaa suoraa pujottelua. Mutta kyllä lapset ovat oikeassa, kelkkailu on hauskaa.
Mennään kotiin, pikku karhu kirjassa iso karhu ja pikku karhu lähtevät kävelylle talviseen metsään. Iso karhu tallustelee edellä ja pikku karhu hyppelee perässä. Yhtäkkiä pikku karhu kuulee jotain outoa ääntä, ihan kuin joku tassuttelisi. Onkohan se tassuttaja? Sitten kuuluu tip, tip. Onkohan se tiputtaja? Mistä oikein on kysymys? Lukemalla kirjan saat vastauksen.